Valtuusto käsitteli Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa vuoden 2010 ensimmäisessä kokouksessa. Tänään 3.2. kokouksessa äänestettiin suunnitelmaan liittyvistä ponsista. Esitin seuraavan Vihreiden ryhmäponnen, koska nykyisessä tasa-arvosuunnitelmassa sukupuoli määritellään niin, etteivät sukupuolivähemmistöt mahdu siihen: kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki tekee erilliset linjaukset sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Valtuusto hyväksyi tämän ponnen. Ainoastaan KD taisi näyttää punaista valoa.

Tein myös kaksi seuraavaa pontta: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tasa-arvon toteutumisen valvomiseksi ja tasa-arvosuunnitelman tehokkaaksi jalkauttamiseksi kuhunkin virastoon perustetaan tasa-arvoasioita eteenpäin vievä, koulutettu, tasa-arvovastuuryhmä.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sukupuolten välisten palkkaerojen kehittymistä seurataan ja raportoidaan entistä tarkemmin. Helsingin kaupunki ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin, joilla palkkatasa-arvoa edistetään.   
 
Nämä esitykset eivät äänestyksessä menneet läpi pitkälti sen takia, että puolueryhmät jo etukäteen sopivat mikä kenenkin ryhmäponsista hyväksytään. Perustelut näille ponsiesityksille löytyvät pitämästäni tasa-arvosuunnitelmaa koskevasta ryhmäpuheesta.

Valtuustoaloite jätetty 20.1.2010: Kaisaniemen metroaseman kävelytunnelin ja muiden julkisten siirtymätilojen elävöittäminen Helsingin World Design Capital vuoteen 2012 mennessä 

Kaisaniemen metroaseman matkustajamäärä on noin 250 000 ihmistä/kk. Tunnelin luolamaalausaiheiset seinämaalaukset ovat olleet kuluneita ja läpikulkijoiden katseltavina jo useita vuosia. Helsingin World Design Capital vuoden visioon kuuluu, että muotoilu on olennainen osa helsinkiläistä elämänmuotoa. Muotoilu osana ihmisten elämää on Helsingin designpääkaupunkivuoden ja sen tapahtumien avainteema. Muotoilu ei ole vain monumentteja vaan arkipäivän oivalluksia, elämyksiä ja viihtyvyyttä.   

Aloitteen tekijät esittävät, että Kaisaniemen metroasemaan vievän kävelytunnelin seinämaalaukset suunnitellaan ja toteutetaan uudelleen Helsingin World Design Capital vuoteen 2012 mennessä. Kaisaniemen metroasemalle vievän kävelytunnelin ehostaminen voidaan suunnitella yhteistyössä esimerkiksi taideoppilaitosten kanssa ja toteuttaa edullisesti. Muotoilupääkaupunkivuotta ajatellen myös muiden julkisten siirtymätilojen elävöittämistä on edistettävä.- Mari Holopainen

Kaikkien puolueiden mielestä ei saanut. Onneksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa eilen 10.12.2009 saimme demarien ja vasemmiston tuella eteenpäin selvityksen siitä kannattaako joidenkin koulujen ja asuinalueiden lähistöllä nopeusrajoituksia laskea liikenneturvallisuuden vuoksi. Liikennesuunnitteluosasto pääsee nyt toivottavasti selvittämään onko joidenkin, etenkin lasten käyttämien kulkureittien lähistöllä, erityisen vaarallisia kohtia ja ylityspaikkoja ja onko nopeusrajoituksen laskusta saavutettavissa etua. Se, ettei tällaisia selvityksiä ole ollut tekeillä, on ollut poliittisen tahtotilan tulos. Mielestäni kohtuutonta.

Liikenteen sujuvuuden kannalta pelkkiä nopeusrajoituksia ei kannata tuijottaa. Liikenteen välityskyvyn kannalta hitaammat nopeudet toimivat joskus paremmin. Nopeammin ajava auto mm. tarvitsee enemmän tilaa. Jalankulkijan turvallisuuden kannalta nopeudella on suuri merkitys. Eräiden arvioiden mukaan laskemalla nopeutta viidestäkympistä neljäänkymppiin jalankulkijan kuolemanriski törmäyksessä tippuu merkittävästi. Törmäyksissä, jotka tapahtuvat yli 55km/h suuremmissa nopeuksissa turvallisuusvaikutukset tippuvat ja jalankulkija menettää henkensä lähes aina.

Kaupunginvaltuustossa käytiin kohua herättäneestä palveluverkosta keskustelua tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä, vaikka asia ei varsinaisesti listalla ollutkaan. Suuri enemmistö (kokoomusta ja muutamaa muuta valtuutettua lukuun ottamatta) päätti, että palveluverkon valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä. Parannusta on luvassa luokattoman huonoon virkamiesvalmisteluun, jossa palveluverkosta tuli vanhentunutta ja puutteellista tietoa täynnä oleva lakkautuslista palveluiden kokonaistarkastelun sijaan.  

Maakuntavaltuuston kokouksessa aamulla. Tämän foorumin tarkoituksena on Uudenmaan taloudellinen ja alueellinen kehittäminen ylikunnallisessa yhteistyössä. Kiinnostava tilastokokoelma Uusimaa Suomessa kertoo mm. seuraavaa: lentoliikenteen osuus yli 75% koko maan liikenteestä, laivamatkustajista yli 55%, väitelleistä henkilöistä lähes 40%, maahanmuutosta lähes 40% ja bruttokansantuotteesta yli 30%. Listan häntäpäässä ovat osuudet pitkäaikaistyöttömyydestä (noin 15%), sähkön kulutuksesta (alle 15%) ja valtionosuuksista (10%). (Lähde: Uudenmaan liitto, Toiminta-ja taloussuunnitelma 2010-2012)

Yksi tärkeimmistä arvioista on, että vuoteen 2033 mennessä Uudenmaan väestö kasvaa 1,7 miljoonaan (300 000 asukkaan lisäys). Liikenneyhteyksien kehittäminen on yksi kiireellisemmistä kehityskohteista ja etenkin raideliikennettä tarvitaan lisää. Jos joku ihmettelee, että mitä muuta tämä liitto puuhailee, niin tietoa löytyy täältä: http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=38&4904_m=6920

Kaupunkisuunnittelulautakunta äänesti hotellihankkeesta 5.11.2009. Päätin äänestää hotellia vastaan esityslistoihin huolella tutustuttuani. Kaikki asiantuntijalausunnot olivat kielteisiä. Omin silmin katsottuna hotelli ei näyttänyt sopivan paikalle. Jonkun tasapaksumman alueen profiilin nostoon tämän tyyppinen arkkitehtuuri sopisi hyvin.  

Toivon, että kansainvälisiä hankkeita olisi lisää ja designhotellit tervetulleita, mutta haluan samalla, että myös kuuluisien arkkitehtien töitä voidaan arvioida kriittisesti. Tuntuu, että nyt jossain puheenvuoroissa kansainvälisyys ja ”design” otettiin itseisarvoina ”pakko saada Helsinkiin” siitä huolimatta, että visuaaliseen ilmeeseen ei oltu tyytyväisiä. Helsingin pienen historiallisen keskustan vetovoima ei kohennu hotellista, joka ei lopulta ole niin erikoinen vaan muotokieleltään enemmänkin yksinkertaisen laatikkomainen. Uskon, että parempi vaihtoehto löytyy. Lautakunnan enemmistö kannatti hanketta, mutta asiasta päätetään vasta lopulta valtuustossa.

9.9.2009 jätetty aloitteeni: Asukastarpeet selkeämmin esille päätöksenteon yhteydessä 

Kaupungin päätöksenteossa palveluntuottajapuolen näkökulma esiintyy selvästi. Valtuustolle esitettävistä asiakirjoista ja niiden liitteistä löytyy usein pätevät selvitykset taustatietoineen. Asukkaiden näkökulma tuntuu jäävän vähemmälle huomiolle näissä tarkasteluissa. Päätöksentekijät saavat asukastietoa suoraan asukkailta mm. sähköpostien muodossa ja median välittämänä. Suoran palautteen lisäksi olisi tehokasta kootusti tutkia asukastarpeita jo valmistelun yhteydessä tai esittää aiemmin tutkittua tietoa päätöksentekijöille. 

Asukkaiden näkökulman mukaan ottamiseen on olemassa useita keinoja. Yleisesti käytettäviä menetelmiä ovat mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakkaiden haastattelut, asiakastietokantojen hyödyntäminen ja focus group-tutkimukset. Lisäksi erilaisten verkkofoorumien ja muun sosiaalisen median tarjoamat keinot mahdollistavat yhä paremmin asukkaiden osallistamisen heitä koskevien palveluiden kehittämiseen. Oleellista on, että kaupunki aktiivisesti ja monipuolisesti hyödyntää näitä menetelmiä: Muutosehdotuksia palveluihin on hankala saada irti, jos asukastyytyväisyyttä mitataan ainoastaan asteikolla 1-5. Useat yritykset hankkivat asiakastietoa ja osallistavat asiakkaita kehittäessään uusia palveluita, koska tämän arvellaan tuottavan lisää arvoa asiakkaille ja tätä kautta parantavan yrityksen kilpailukykyä. Asukastarpeiden huomioinen myös tehostaisi palveluprosesseja. Esimerkiksi palveluntarjoaja saattaa nykyisellään käyttää merkittäviä panostuksia johonkin asukkaille vähemmän tärkeään toimintoon, ja jättää toiset, asukkaiden tärkeämpänä pitämät toiminnot vähemmälle huomiolle. 

Asukastarpeiden selvittäminen ei palvele ainoastaan yksittäisten asioiden valmistelua, vaan se edistäisi yleisemmin sitä asenneilmapiiriä, johon Helsingin kaupunki on valtuustostrategiassaan sitoutunut: Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Tarkoituksena on luoda entistä avoimempia ympäristöjä, joissa yhdistetään käyttäjät, kehittäjät ja julkistahot. Tämän tavoitteen kerrotaan toteutuvan Forum Virium Helsinki- hankkeen, kaupungin hankintapolitiikan ja kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien kautta. Muutama hanke ei kuitenkaan riitä, vaan edellä mainittu tavoite tulisi huomioida huomattavasti laajemmin läpi kaupungin organisaation, jotta todellista muutosta saataisiin aikaan.  

Esitämme, että asukastarpeiden selvittämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota kaupungin palvelujen kehittämisen yhteydessä. Nämä seikat on tuotava esiin asioiden valmistelun ja esityslistojen yhteydessä.

Helsingin  Vihreiden nettisivuilla 11.6.2009 julkaistu kolumnini. 
 

Pääkaupunkiseudun demokratiaa selvittäneen hankkeen mukaan helsinkiläisistä lähes 60% oli täysin samaa mieltä väittämästä: ”minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä kunnanvaltuusto ja –hallitus tai lautakunnat päättävät.” (Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit käsikirja 2009). Vaikutusvaltaa ei koeta olevan, vaikka erilaisten verkkofoorumien ja muun sosiaalisen median tarjoamat keinot osallistaa asukkaat päätöksentekoon ja heitä koskevien palveluiden kehittämiseen sen yhä paremmin mahdollistaisivat.  


Palvelusuhde kaupungin ja asukkaan välillä on tai ainakin sen pitäisi olla vuorovaikutussuhde eli kumpikin osapuoli oppii siinä toinen toisiltaan. Tietoa asukkaiden tarpeista hankitaankin erilaisten kyselyjen avulla. Muutosehdotuksia on kuitenkin hankala saada irti, jos asukastyytyväisyyttä mitataan asteikolla 1-5 vuodesta toiseen. Haastavaa on myös se, että edellä mainitun kaltainen tieto heijastaa menneisyydessä tapahtuneita muutoksia kysynnässä tai asenteissa. Usein parhaimmillaankin kyselyt, joita hyödynnetään, kertovat nykyisten asukkaiden nykytarpeiden kehityksestä. Pidemmälle tulevaisuuteen luotavaa näkemystä on näillä keinoin vaikea saavuttaa: Keitä Helsinki palvelee 20 vuoden ja mitä nämä asukkaat silloin tarvitsevat?  


Asukastiedon mittarit, esimerkiksi asukastyytyväisyyden mittaaminen, onkin luonteeltaan enemmän taktista kuin strategista. Usein sen rooli on lähinnä palautteen antaminen kaupungin työntekijöille, mutta uusia palveluita ei näin välttämättä synny. Kun asukastieto on esimerkiksi asukasryhmien määristä saatavilla olevaa tilastollista tietoa, vaatii asukasymmärryksen saavuttaminen syvällisempää tarkastelua tarpeista esimerkiksi osallistamalla asukkaita kehittämistoimenpiteisiin jo niiden alkuvaiheessa. Useat yritykset ovat heränneet osallistamaan asiakkaita kehittäessään uusia palveluita, koska tämän arvellaan tuottavan lisää arvoa asiakkaille ja tätä kautta parantavan yrityksen kilpailukykyä. 

Suuria ponnisteluja tehdään, jotta saataisiin selville, mitä nykyiset tai potentiaaliset asiakkaat tarvitsevat. Näin myös Helsinki on valtuustostrategiassaan linjannut: Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Tarkoituksena on luoda entistä avoimempia ympäristöjä, joissa yhdistetään käyttäjät, kehittäjät ja julkistahot. Tämän tavoitteen kerrotaan toteutuvan Forum Virium Helsinki- hankkeen, kaupungin hankintapolitiikan ja kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien kautta. Muutama erinomainen hanke ei kuitenkaan riitä, vaan käytännössä ajattelutavan täytyisi levitä läpi kaupungin organisaation, jotta todellista muutosta saataisiin aikaan. Todellisuudessa tapahtuu usein niin, että asiat on valmisteltu hyvin pitkälle ennen asukkaiden näennäistä kuulemista ja virkamies- ja päätöksentekokoneiston kääntämisessä asukkaiden toivomaan suuntaan tarvitaan poikkeuksellisen suuria ponnisteluja höystettynä median rummutuksella ja mielipidekirjoituksilla.   


Toisinaan asukkaiden ääni otetaan huomioon päätöksenteossa; esimerkiksi yrityksessä jatkaa Pietari Kalmin katua läpi puiston, näin onnellisesti lopulta kävi. Kadun jatketta vastustaneet asukkaat onnistuivat osoittamaan viraston ehdotusta toimivampia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asukkaat keräsivät lahjoituksia, joiden avulla järjestettiin bussiyhteys Pasilan asemalta Kumpulan kampukselle osoittaen, että toimiva joukkoliikenne on toteutettavissa ilman yhteisen virkistysalueen tuhoamista. Samoin alkuperäistä suunnitelmaa vastustavaan mielenosoitukseen osallistuvien määrä oli esimerkki suorasta asukaspalautteesta, jota kaupungin ei tulisi jättää huomiotta, jos palveluita ollaan kehittämässä asukkaiden näkökulmasta.   
Alkuperäinen julkaisu: http://www.helsinginvihreat.fi/kolumnit/asukastiedosta_asukasymmarrykseen.html

Tänään kävimme kaupunkisuunnittelulautakunnassa läpi suunnitelmaa elävöittää Senaatintorin kupeessa olevia Torikortteleita. Kävelykeskusta laajenee, kun Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi. Senaatintorin eteläpuoli vapautetaan myös jalankulkijoille ja autokaistojen tilalle tulee mm. terasseja. Yksi merkittävä piirre suunnitelmassa on se, että Torikorttelien sisäpihat avataan ja saadaan näin lisätilaa kahviloille, liikkeille, näyttelyille ym. tiloille. Helsingin arvokkaasta keskusta-alueesta päästään nauttimaan paremmin.

Kaupunginvaltuusto teki mieltä lämmittävän palautuspäätöksen 13.5. kokouksessa. Palautuksessa vaadittiin joukkoliikenteen opiskelija-alennuksen ulottamista myös ulkomaisille vaihto-opiskelijoille. Valtuusto oli melko yksimielinen: ehdotusta vastustivat vain muutamat kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat. Helsingin kaupungin käytäntö, joka on vaatinut kotikuntaoikeuden alennuksen myöntämiseen, on ulottanut alennusoikeuden vain hyvin harvalle ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle. Erittäin myönteinen päätös, jonka avulla Helsinki voi entistä paremmin olla tavoitteensa mukaisesti ’opiskelijoiden kaupunki’.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan huomisessa kokouksessa käsitellään Pohjois-Vuosaaren Mustavuoren aluetta. Kävelin sunnuntaina alueen läpi. Ulkoilijoita oli erittäin runsaasti: yhden hiihtäjän hävitessä näkyvistä horisonttiin ilmestyi seuraava. Kaavan toteutuessa nykyisellään muutamien pientalojen alle jäisivät tuhansien helsinkiläisten lenkkeily-hiihto- ja retkeilymaastot. Vaikka Vuosaaressa on laskennallisesti enemmän puistoalueita kuin Helsingissä keskimäärin, on alueelle viime vuosina rakennettu runsaasti. Lisäksi puistoalueiden keskiarvon tarkastelu sisältää mm. keskustan palveluineen, jota ei ole mielekästä vertailla Helsingin kaukaisimpien raja-alueiden kanssa, joissa luonnonläheisyys on alueelle muuton valintakriteerinä kulttuuri- ja muiden palveluiden ollessa vähäisempiä.  

Tämän illan kaupunginvaltuuston kokouksessa puolueiden taloutta koskevissa linjapuheissa toistuu huoli talouden nopeasta kurjistumisesta. Helsingin verotulojen arvioidaan tämän hetkisten laskelmien mukaan pienenevän yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2009.  Käytännössä suurempi osa investointeja tullaan rahoittamaan lainarahalla. Talouden elvyttämiskeinoina on mainittu useasti mm. välttämättömien investointien aikaistaminen, kaupungin palvelurakenteiden uudistaminen, prosessien tehostaminen mm. sähköisiä palveluita parantamalla sekä myös mahdollinen kunnallisveroprosentin nostaminen. Taantumasta selviämisen lisäksi katseet on käännettävä pidemmälle tulevaisuuteen. Vanhentuvia rakenteita ei kannata tekohengittää. Kestävään kehitykseen, mm. matalaenergiarakentamiseen ja joukkoliikenteeseen investoiminen, myös taantuman aikana, maksaa itsensä takaisin.