Avainsana: Talous (Page 1 of 3)

Suomen suunta määritellään nyt. Miksi äänestää minua?

Mari Holopainen, Vihreä liitto © Kerttu Penttilä

Suomen suunta määritellään tänä iltana. Päivä on minulle myös henkilökohtaisesti merkityksellinen. Neljä vuotta sitten minulle ojennettiin kansanedustajan valtakirja ja otin sen vastaan kiitollisena kädet täristen. Hetki tuntui juhlavalta. Olen saanut tehdä vaikeita päätöksiä ja kantaa vastuuta, tehdä töitä suurella intohimolla ja perehtyen. Sitä tämä tehtävä vaatii.

Ajattelen, että ilman luontoa ei ole taloutta, eikä mitään muutakaan meille. Ajattelen, että luovuus ja koulutus ovat parhaita keinoja varautua tulevaan. Ilman tasa-arvoa ei ole hyvinvointia. Tutustuin varhaiskasvatuksen ja koulujen huoliin henkilökohtaisesti 12 vuotta sitten syntyneen esikoiseni myötä. Koulutukseen tulee investoida enemmän varhaiskasvatuksesta lähtien.

Tapani toimia on avoin. Pääsin valmistelemaan lobbausta sääntelevän avoimuusrekisterilain, joka säädettiin tällä kaudella. Olen julkaissut työhöni liittyvät tapaamiset nettisivuillani. Haluan, että ihmisten ääni kuuluu ja jokainen voi osallistua. Olen työssäni rohkea ja kiinnostunut kuulemaan eri näkökulmia.

Ennen kuin tulin valituksi ensimmäiselle kaudelle eduskuntaan minulla oli pitkä yli 10 vuoden kokemus Helsingin kaupunginvaltuutettuna. En hakeutunut heti eduskuntavaaleihin kuten monet, vaan tein samalla ammatillista uraa toisaalla. Ajattelen, että taustani tutkimustehtävissä Aalto-yliopistossa on ollut hyödyksi kansanedustajan tehtävässä. Lainsäätäjänä käsitelemme päivittäin satoja sivuja tietoa, ja tehtävä vaatii myös lähdekriittisyyttä. Tätä ennen hankin kokemusta monenlaisista työtehtävistä ja toimin muun muassa markkina-analyytikkona. Sain myös laajan kansainvälisen kokemuksen Oxfordin ja Berkeleyn yliopistoista. Nuorempana työskentelin niin Hesburgerin kuin Stockmannin myyjänä. Ajattelen, että on tärkeää, ettei näkökulma jää minkään yksittäisen kuplan sisälle.

Perustimme tällä kaudella startup-ryhmän eduskuntaan, jotta Suomi olisi entistä parempi maa tehdä töitä, yrittää ja muuttaa. Uudistimme kaivoslakia kestävämmäksi. Olen saanut toimia talousvaliokunnan vihreiden vastaavana ja Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenenä. Talous on väline, jonka pitää toimia siten, että ilmastokriisi ja luontokato ratkaistaan. Nostamme tutkimukseen ja osaamiseen investoimalla Suomen maailmalle avoimeksi, kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Toivon sydämestäni, että vaaleissa valitaan jatko tälle suunnalle.

Olen kiitollinen kannustuksesta ja siitä, että moni on sanonut äänestävänsä tai harkitsee sitä. Tänään on yksi elämäni jännittävimmistä päivistä.

Tänään sinä valitset saanko jatkaa. Jokainen ääni ratkaisee.

Pyydän luottamustasi.

Mari

Yrittäjien asemaa tulee parantaa

Kuva David O’Weger


Itsensätyöllistäjät ja mikroyrittäjät ovat suuri yrittäjien ryhmä, joiden tarpeita ei ole tunnistettu riittävästi erillisinä kysymyksinä. Koronakriisi nosti esiin sosiaaliturvajärjestelmän puutteet, joista yrittäjät ovat pitäneet ääntä jo pidemmän aikaa. Tavallisesti päätoimisilla yrittäjillä tai freelancer-työtä tekevillä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, vaikka työmäärä olisi hetkellisesti vähentynyt. Koronakriisin aikana hallitus kuitenkin päätti väliaikaisesta oikeudesta työttömyysetuuteen myös yrittäjille, johtuen koronaviruksen tuomasta ulkoisesta shokista. Tämä oli oikea päätös. Kysymys kuuluu, mistä syystä mallia ei jatkettu?

Nykyinen vastikkeellinen etuus on luotu perinteisen palkkatyön rakenteisiin, eikä se tunnista työmarkkinoiden murrosta. Tulevaisuuden työelämässä osaamisen hankinta tulee moninaistumaan ja yritykset etsivät yhä enemmän joustavuutta. Joustavat työmarkkinat tuovat mukanaan osa-aikatyön lisääntymisen ja määräaikaisten työsopimusten kasvun. Tämän seurauksena kaikenlainen vaihtoehtoinen työvoima lisääntyy. Alustatyö, nollatuntisopimukset, määräaikaiset työsuhteet, vuokratyö, yksinyrittäjyys ja freelancer-työ ovat kaikki epätyypillisen työn ilmenemismuotoja.

Muutoksen merkit ovat jo nähtävissä. Yksinyrittäjyyden ja itsensä työllistämisen osuus työmarkkinoilla on 2000-luvulla noussut viidestä prosentista seitsemään prosenttiin, eikä kasvu ole pysähtymässä. Tämän lisäksi kombityö on yleistymässä eli palkkatyö ja yrittäjyys eivät sulje toisiaan pois vaan kulkevat rinnakkain.

Sosiaaliturvan ja epävarman työn yhteensovittaminen on haastavaa, miltei mahdotonta tänä päivänä. Yrittäjien ja freelancer-työtä tekevien jättäminen sosiaaliturvan ulkopuolelle on perusteltu yrittäjäriskillä. Se on yrittäjien vapauden vastinpari, on todennut muun muassa Kela.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään vapaudesta, vaan myös taloudellisesta pakosta. Tulevaisuuden työmarkkinoilla ei välttämättä muodostu enää kaikille kokoaikaista palkkatyötä. Oma toimeentulo on ansaittava useamman työn kautta ja tässä alustana toimii usein oma toiminimi tai niin sanottu kevytyrittäjyyden käyttö.

Työn vastaanottaminen pitäisi aina olla houkuttelevaa ja parempi vaihtoehto kuin jättää tekemättä työtä. Kuinka houkuttava ajatus on tehdä työtä, jos vaarana on jäädä sosiaaliturvan ulkopuolelle? Se, että jätämme yrittäjät sosiaaliturvan ulkopuolelle, ei kannusta tai ohjaa toteuttamaan itseään. Meidän tulee ymmärtää, että työmarkkinarakenteet muuttuvat ja sen myötä myös sosiaaliturvan tulee muuttua.

Seuraavalla hallituskaudella pitää jatkaa sosiaaliturvamallin uudistamista ja yrittäjyyden edistämistä. Jotta asia saadaan hoidettua, on se syytä kirjata heti vaalien jälkeen muodostettavaan hallitusohjelmaan. 

Katso myös puheeni eduskunnassa yrittäjien eläketurvan, YEL-mallin, uudistamisesta:

https://www.youtube.com/watch?v=JiGsWMUcV8M


Mari Holopainen

 

 

Julkisen talouden tasapaino ja talouden kestävä uudistuminen

Kuva David O’Weger

Valtiovarainministeriö julkaisi viime vuoden lopussa selvityksen Uudistuva ja kestävä Suomi.  Keskeinen sanoma on tullut selväksi: Vuodesta 2009 alkaen epäsuhta julkisten menojen ja tulojen välillä on kasvanut, eikä sitä ole onnistuttu kaventamaan. Maaliskuussa julkaistu julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus kertoo tarjoavansa valikoiman erilaisia keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Vaikka velka ei ole ainoa talouden mittari, Suomen talouden uudistamista tulee jatkaa määrätietoisesti ja tulopohjaa kasvattaa kestävästi, jotta pystymme rahoittamaan tasa-arvoisen hyvinvoinnin tulevaisuudessakin. Tuottavuuden heikko kehitys on ollut pitkään Suomen talouden merkittävimpiä ongelmia. Sitä ei ratkaista ilman investointeja koulutukseen ja korkeaan osaamiseen.

Ennen kaikkea on huolehdittava talouden uusiutumisesta turvaten vihreään teknologiaan ja kulutukseen siirtyminen ja luontokadon torjunta. Kasvava ja uusiutuva talous on tasapainoisen julkisen talouden perusta. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös järkevää taloudenpitoa. Sopeutustoimia toteutettaessa on turvattava koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen asema, haastettava teollisuus uusiutumaan ja varmistettava osaavan työvoiman saatavuus.

Kokonaisveroastetta ei ole realistista laskea ensi kaudella, mutta verotusta tulee ohjata työn verotuksesta kulutukseen ja haittaveroihin. Verotuksen rakennetta tulisi siirtää työltä ja yrittämiseltä kulutukseen ja erityisesti haittaveroihin, kuten suuriin hiilidioksidilähteisiin: fossiiliseen energiaan, lentämiseeen tai muovituotteisiin. Kaivosverotuksen kansainvälisesti matalaa tasoa on varaa nostaa. Myös esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tulee uudistaa. Vihreiden esityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden ja polttoturpeen yritystukia vähentämällä voidaan tuoda valtion talouteen noin 550 miljoonaa euroa lisää liikkumavaraa. Laajapohjainen sokerivero toisi 300 miljoonaa euroa liikkumavaraa.

Julkisia kuluja on sopeutettava. Valtiovarainministeriö eritteli mahdollisuuksia julkisten kulujen leikkaamiseen maaliskuussa raportissaan Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus. Raportti osoittaa hyvin haasteen kokoluokan. Yksittäisten toimenpiteiden säästöpotentiaali on tyypillisesti joitain kymmeniä tai korkeintaan muutamia satoja miljoonia. Kestävän kasvun, koulutuksen ja kulttuurin rahoituksesta ei ole varaa leikata. Olen talousrealisti. Mikäli tuottavuuden nostamisessa ei onnistuta, on edessä enemmän vaikeita valintoja säästöistä. Tällöin on tärkeää varmistaa, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat eivät kanna kohtuutonta taakkaa.

Olen edelleen optimisti. Suomi voi pärjätä talouden uudistamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Meillä on kaikki edellytykset vahvistaa tulopohjaa myös kestävän talouden ja teknologian investointien avulla. Suomi tarvitsee eduskuntaa, joka haastaa etsimään kannattavia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, eikä seuraile perässä tai myöhäistä hiilineutraaliustavoitettaan kuten osa puolueista esittää.

Yhteenvetoni siitä, mitä eduskunta voi ja sen pitäisi tehdä talouden uudistamiseksi:
1. Tarjotaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö. Kuljetaan rohkeasti eturintamassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastattaessa esimerkiksi puhtaan teknologian, tehokkaiden palvelujen, digitaalisuuden ja tekoälyn käyttöönotossa.
2. Panostetaan perustutkimukseen ja koulutukseen sekä laajennetaan osaamispohjaa elinikäisellä oppimisella.
3. Tuetaan kansainvälistä liikkuvuutta molempiin suuntiin kaikilla koulutustasoilla ja työelämässä.
4. Tuetaan palvelualojen ja luovien alojen kasvua.
5. Kasvatetaan työvoiman tarjontaa. Nostetaan työllisyys 80 prosenttiin laaja-alaisilla keinoilla  ja mielenterveydestä huolehtimalla. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen.
6. Parannetaan osa-aikaisen ja matalapalkkaisen työn kannustavuutta perustulomallilla. Tavoite on, että työ ja yrittäjyys olisi tekijälleen aina kannattavaa – myös osa-aikaisena ja joustavasti työurien alussa ja lopussa.
7. Suunnataan verotusta työstä ja työllistämisestä kulutukseen ja ympäristökuormitukseen. Luodaan vastaavasti kannusteita kiertotalouteen ja korjaamiseen.

Teimme vihreille uuden elinkeinopoliittisen ohjelman vuoden alussa puheenjohtamassani ryhmässä. Voit lukea lisää ajatuksistamme talouden uudistamisesta täällä:
Elinkeinopoliittinen ohjelma – Vihreät (vihreat.fi)

Luonnonvarojen kannalta kestävä talous

Kansainvälisistä ja kansallisista toimista huolimatta ilmasto kuumenee ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa samalla kun luontokato etenee kiihtyvää vauhtia. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja. Millainen olisi luonnonvarojen käytön kannalta kestävä talous?

Maailman ylikulutuspäivää vietetään jo heinäkuun lopussa. Tuolloin ihmiskunta on käyttänyt loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Mikäli kaikki käyttäisivät luonnonvaroja kuin suomalaiset, olisi ylikulutuspäivä jo maaliskuun lopussa.

Siirtymisestä kiertotalouteen on puhuttu paljon. Valitettavasti maailman luonnonvaroista vain noin seitsemän prosenttia on kiertotalouden piirissä. Suomessa määrä on tätäkin vähemmän, noin viisi prosenttia. Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen vaatii vielä paljon työtä.

Miten voisimme arvioida yhteiskunnan ja organisaatioiden menestystä kestävän kehityksen eri näkökulmat huomioiden? Yksi mielenkiintoinen ja mahdollinen lähestymistapa tähän on donitsitalous. Kyseessä on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä malli, jossa yhteiskuntaa pyritään kuvaamaan kahden rajan avulla. Nämä rajat ovat ekologinen katto ja sosiaalinen perusta.

Maapallon ekologinen kantokyky asettaa rajat toiminnallemme. Näitä rajoja emme voi ylittää. Toisaalta haluamme varmistaa hyvinvoinnin. Tämä on minimitaso, jota ei saa alittaa. Donitsin sisempi rengas kuvaa siis sosiaalista minimiä ja ylempi rengas planeetan rajoja.

Donitsitalouden planetaariset rajat perustuvat käytännössä Stockholm Resilience Centren määrittelemiin yhdeksään olemassaolomme kannalta kriittiseen tekijään ja niihin liittyviin kynnysarvoihin, joiden sisällä ihmisen toiminnan tulisi pysyä, että säilytämme elämän edellytykset maapallolla myös tulevaisuudessa. Rajojen yhdeksän osa-aluetta ovat luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, otsonikerros, maankäytön muutokset, makean veden käyttö, merten happamoituminen, typen ja fosforin kierto, ilmakehän aerosolien (pienhiukkasten) määrä ja kemiallinen saastuminen.

Sosiaaliseen minimiin tai perustaan liittyvät rajat Kate Raworth on määritellyt seuraavien elementtien kautta: vesi, ruoka, terveys, koulutus, tulot ja työ, rauha ja oikeus, poliittinen ääni, sosiaalinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, asunto, verkostot ja energia. Nämä ovat siis ne sosiaalisen hyvinvoinnin minimitekijät, jotka yhteiskunnan tai organisaatioiden pitäisi pystyä kaikille turvaamaan.

Valitettavasti yksikään maa maailmassa ei ole onnistunut saavuttamaan hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi Suomi kyllä pystyy takaamaan varsin hyvin hyvinvointia. Menemme kuitenkin räikeästi planetaaristen rajojen yli kaikilla sektoreilla.

Seuraavassa hallitusohjelmassa olisi hyvä huomioida ainakin kolmea asiaa.

  • Vahvistetaan donisitalousajattelua ja tehdään Suomesta donitsitalouden edelläkävijä.
  • Asetetaan luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi selkeät ja mitattavat tavoitteet.
  • Mitataan Suomen hallituksen onnistumista vuosittain tehtävällä Happy Planet Indeksillä. Indeksi muodostuu siitä kun kerrotaan ihmisten koettu onnellisuus tai hyvinvointi elinajanodoteella ja jaetaan tulos ekologisella jalanjäljellä.

Kirjoitukseni toimitusjohtajan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Leo Straniuksen kanssa 

Kulttuuria ja luovia aloja tulee edistää vahvemmin osana elinkei­no­po­li­tiikkaa

 

Kulttuuri ja luovat alat ovat taloudellisesti tuottava ja työllistävä toimiala. Talouden painopisteen siirtyessä yhä enemmän aineettomaan arvonluontiin on syytä luoda lisää keinoja, joilla edistetään kulttuuria ja luovia aloja osana elinkeinopolitiikkaa.

Kulttuurilla ja luovilla aloilla on huomattavaa kasvupotentiaalia

Kulttuuri ja luovat alat ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Ennen koronapandemiaa ne muodostivat jo 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta. Suomessa luovien alojen BKT-osuus on verrokkimaita pienempi, 3,1 prosenttia, joten kasvupotentiaali on huomattava. Kulttuuri on siis taloudellista toimintaa sekä voimakkaasti kasvusuuntainen ja tuottava ala. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luovien alojen työpaikkojen lisääntyminen, BKT:n osuuden nousu ja työntekijöiden työskentelyedellytysten paraneminen.

Luovilla aloilla on monia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia

Aineeton arvonluonti ja luova talous tulee asettaa yhdeksi kestävän kasvun kärjeksi. Luoviin aloihin ja luovan osaamisen hyödyntämiseen tehtävät panostukset nopeuttavat elinkeinorakenteen monipuolistumista, lisäävät vientiä ja jalostusarvoa. Luovaa taloutta tukevat toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti työllisyyteen. Lisäksi muiden toimialojen kilpailukykyä ja työllisyyttä voidaan merkittävästi lisätä panostamalla aineettoman pääoman ja luovan osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja taloudellisen lisäarvon synnyttämiseen nykyistä laajemmin koko taloudessa.

Kulttuuri ja luovat alat ovat työllistävä toimiala

Luovat alat ovat työvoimavaltaisia ja kulttuurialoilla työskentelevistä 28 % on yrittäjiä. Kulta ry:n selvityksen mukaan kulttuurialan työllisten palkkasumma on kokonaisuudessaan 5,1 miljardia euroa. Kotitaloudet käyttävät omia rahojaan kulttuuriin 5,7 miljardia euroa vuodessa. Kulttuurialojen tuotos on vuodessa 13 miljardia euroa. Kulttuuriala työllistää suoraan 77 000 työntekijää ja välillisesti 46 000 työntekijää. Julkinen sektori kerää työtuloihin perustuvia veroja ja veroluontoisia maksuja 3,3 miljardia euroa.

Luovien alojen edistämiseksi tarvitaan uusia rahoitusinstrumentteja

Luovat alat tuottavat moninkertaisesti enemmän kuin valtio niitä tukee, ja esimerkiksi kotimaisen elokuvan tuotantotuet tuottavat yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn. Kulttuurivienti on merkittävä mahdollisuus ja vahvistaa Suomi-kuvaa maailmalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä on suositellut, että kulttuuri- ja elinkeinopoliittisia rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä kehitetään ja että kulttuuripoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella. Edellinen kulttuuripoliittinen selonteko on vuodelta 2011.

Creative Business Finland kirjattiin istuvan hallituksen ohjelmaan ja se on perustettu, mutta toistaiseksi vielä huomattavasti erilaisessa muodossa. Työryhmän tavoitteena oli saavuttaa alueelliset luovien alojen ekosysteemipalvelut.  Myös uudempi työryhmä esittää taide- ja kulttuurialojen tukemista osana elinkeinopoliittisia palveluita ja tukia, esimerkiksi Creative Business Finlandin kautta. Luovien alojen yritykset ovat monin paikoin vielä pieniä, eivätkä ole siinä vaiheessa liiketoiminnassaan, että Business Finlandin myöntämillä tuilla voitaisiin hakea kansainvälistä kasvua. Tukijärjestelmiä pitää kehittää tukemaan paremmin myös aloittelevia luovien alojen yrityksiä.

Kansanedustajat Mari Holopainen ja Outi Alanko-Kahiluoto jättivät kirjallisen kysymyksen kulttuurin ja luovien alojen edistämisestä vahvemmin osana elinkeinopolitiikkaa.

Mari Holopainen: Sähkön hintakriisissä tuet on ohjattava kuluttajille – sähkötuen omavastuuosuutta tulisi alentaa ja kotitalousvähennystä laajentaa

TIEDOTE
19.12.2022

Talousvaliokunnan vihreiden valiokuntavastaava Mari Holopainen näkee, että sähkötuen omavastuuosuutta tulee alentaa, kotitalousvähennystä laajentaa tai kuluttajille ohjata muita suoria tukia. Oman kodin myyminen ja yritysten konkurssit talvikuukausien korkean sähkönhinnan takia tulee välttää. 

“Tukien kierrättämisessä sähköyhtiöiden kautta tulisi olla varovainen. Kuluttajan saama tuki ei voi jäädä kiinni esimerkiksi sopimustyypistä tai siitä, missä kuussa lasku tulee maksettavaksi,” vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen korostaa.

Eduskuntapuolueet kokoontuvat tänään iltapäivällä käsittelemään toimia kotitalouksien tukemiseksi energiakriisissä.

“Ehdotettu hintakatto ei ole paras malli. Keskustelussa tuntuu unohtuneen, että useista tukimalleista, kuten kotitalousvähennyksestä ja toimeentulotuesta, vaikkakin riittämättömän suuruisina, on jo päätetty. Ne helpottavat arkea. Nyt haemme lisäratkaisuja, jotta kukaan ei jäisi kohtuuttomaan pulaan,” kertoo Holopainen.

Hallituksen linjauksiin kuluttajien sähkötuista on tähän mennessä varattu yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Sähkölaskun perusteella on mahdollista saada kotitalousvähennystä, jos lasku neljän kuukauden ajalta ylittää 2000 euroa. Vähennys on voimassa tammi-huhtikuussa 2023. Kotitalouksille on tarjolla myös Kelan suoraan maksama sähkötuki. Omavastuuosuus sähkölaskusta on 400 euroa kuukaudessa. Lisäksi sähkön arvonlisäveroalennus kohdistuu kaikille.

“Suorat korvaukset kuluttajille toimivat parhaiten. Sähkötuen omavastuuosuuden alentaminen tulisi mielestäni kuulua keinovalikoimaan. 400 euroa on useimmille aivan liikaa kuukauden sähkölaskuksi. Sähkötukea olisi helppoa laajentaa laskemalla omavastuuta esimerkiksi 100-200 euroon kuussa kalliiden talvikuukausien ajaksi. Harkinnanvaraisesti pienituloisimmille omavastuuosuus voisi olla vielä matalampi tai se voitaisiin poistaa kokonaan. Kotitalousvähennystä on mahdollista laajentaa. Olemme ehdottaneet myös energiarahaa, joka olisi suoraan ihmisille ohjautuva tukimuoto kuten nyt käytössä oleva sähkötuki,” kertoo Holopainen kannattamistaan toimista.

Holopaisen mukaan huomiota on kiinnitettävä enemmän niihin yrityksiin, joiden toimintaa sähkön hinnan nousu uhkaa. Apua tulisi hänen mielestään tarjota talven yli, jotta vältyttäisiin konkursseilta.

Hintakatto tässä yhteydessä tarkoittaisi, että valtio kompensoisi automaattisesti ylimenevän osan hinnasta. Se ei siis ole sähkön hinnoittelumallin muuttamiseen viittaava ehdotus. ”Automaattiset hinnanalennukset, kuten ekonomistien laajasti kritisoima arvonlisäveron alennus ja sähkön hintakatto ovat kalliita eivätkä toimi kannustimena vähentää sähkön kysyntää. Toki on samalla realistista huomioida, että lähes kaikki tukimallit pienentävät kannustimia vähentää sähkön käyttöä,” Holopainen sanoo.

”Korkeat sähkölaskut on siirretty kuluttajille, eikä kaikissa tapauksissa perustellusti. Lisäksi osa sähkönmyyjistä on määrittänyt sopimusehtoja, kuten irtisanomismahdollisuutta, käyttäjien kannalta aiempaa heikommaksi. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa kuluttajien oikeuksia,” Holopainen muistuttaa.

Windfall-verolla on mahdollista maksaa nyt päätettäviä sähkötukia. Näin valtion talous ei ota niin suurta lovea. Hinnoittelun ongelmia sekään ei korjaa. “Olen itse sillä kannalla, että myös sähkön markkinahinnoittelun mallia tulisi korjata. Ratkaisuja tähän haetaan EU-tasolla,” Holopainen sanoo.

Holopaisen mukaan yhtäaikaisia kulutuspiikkejä tulisi ohjata myös tehokkaammin ennakoivalla tiedotuksella. “Sähköverkkoja hallinnoivalla Fingridillä on hyvät ennusteet sähkönkulutuksesta. Tekstiviesteillä sähkön kulutushuipuista tiedottaminen kannattaa ottaa käyttöön. Näin kotitaloudet ja yritykset pystyisivät loiventamaan kulutuspiikkejä ja alentamaan yhteisesti kaikkien maksamaa hintaa,” ehdottaa Holopainen.

Talousvaliokunta käsittelee energiapolitiikan tilannetta EU:ssa ja Suomessa tämän viikon kokouksessa.

Yhteystiedot:
Kansanedustaja, kauppatieteilijä Mari Holopainen
Talousvaliokunnan jäsen
mari.holopainen@eduskunta.fi
+358505143452

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro valtion talousarviosta 2023

Arvoisa puhemies,

Käsillä on tämän hallituksen viimeinen budjetti. Vaikka hallitus on tuonut yli 900 pääasiassa edistyksellistä lakiesitystä eduskuntaan, ovat kriisit koetelleet.

Ihmisten huoli taloudellisesta toimeentulosta on kasvanut ruuan hinnan ja asuntolainojen korkojen noustessa. Sähkölaskut koettelevat koteja nyt varsin sattumanvaraisesti sähkösopimuksen tyypistä ja lämmitysmuodosta riippuen. Vain hyvin pienellä osalla suomalaisista on kyky selviytyä useiden tuhansien kuukausieristä. Vihreiden mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, että kukaan ei jää pulaan. Tarjoamme apua toimeentuloon ja laskuista selviytymiseen valtion kautta. 

Valtion kompensointi tarjoaa vain nopeaa helpotusta, mutta ei pysyviä ratkaisuja. Osalla energiayhtiöistä tuotantokulut ovat muuttuneet vain vähän. Hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan perusteella. Siksi on välttämätöntä katkaista kohtuuttomien voittojen takominen ihmisten, ja valtioiden maksukyvyn kustannuksella. Vihreiden kannattama windfall-vero on tarpeellinen. Myös hinnan määräytymisestä on tehtävä kestävä uusissa olosuhteissa. Inflaation taustalla on energian hinnan nousu –  energia hinnan nousuun on tuotava ratkaisuja. 

Energiaviranomaisten tehtävänä on ollut huolehtia energian saatavuudesta. Se ei enää riitä – on kyse myös hinnasta, jonka on säilyttävä kestettävänä. On huolehdittava, että käytössämme on kriisiaikojen paras osaaminen ja organisaatio, jolla on valmius reagoida nopeasti. 

Arvoisa puhemies, 

On muistettava, että jokaisen talouskriisin dynamiikka on erilainen. Ei ole valmista kriisin ratkaisemisen sabluunaa. On seurattava useiden talouden indikaattoreiden, kuten työllisyyden, kehittymistä ja tehtävä tarvittaessa uusia nopeita johtopäätöksiä. Finanssikriisi opetti, että niukkuus johtaa supistuvien voimavarojen kierteeseen. Viime vuodet osoittivat, kuinka talous voi ylikuumentua. Kriisi, jonka pohjalla on sodan aiheuttama energiainflaatio ja takana pandemia, on tilanteena uusi. 

Jokainen kriisi synnyttää myös populismia. Ilmastokriisin torjuminen tai tuulivoima eivät ole syynä käsillä olevaan sodan aiheuttamaan energiakriisiin. Suomen asema olisi tukalampi, jos olisimme kiinni venäläisessä fossiilienergiassa. Vaikka on energiapula, ei turve muutu uusiutuvaksi energialähteeksi. Eikä hiilinielujen romahtaminen voi jatkua.

Suomi jatkaa apua Ukrainalle. Ukrainalaiset kantavat suurimman taakan. 

Arvoisa puhemies,

Talouden hiipumisesta huolimatta työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, joka 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Käsillä on heikkenevien talousnäkymien ohella työvoimapula ja useiden naisvaltaisten alojen pitkäaikaisten rakenteellisten palkkakuoppien aiheuttama kriisi niin sairaanhoidossa kuin varhaiskasvatuksessa. Tämä vaatii täyden huomiomme. 

Koulutuspaikat eivät riitä ratkaisemaan työssä jaksamista, mutta niitäkin tarvitaan. Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta päätti osoittaa varhaiskasvatuksen opettajien uudet koulutuspaikat ja lisärahoituksen alueille, joissa opettajista on suurin puute. Eduskunta painottaa, että on myös tärkeää turvata muuntokoulutus. 

Vihreiden mielestä investoinnit koulutukseen ja osaamiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä nyt ja tulevalla kaudella.

Arvoisa puhemies,

Kriisin keskellä ei tule pysähtyä ja hukata katsetta. On tunnistettava, että luontokato etenee. Vihreiden johdolla olemme panostaneet luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Tässä vuosibudjetissa teemme vielä kuuden miljoonan euron lisäpanostuksen. Talouden on toimittava luonnonvarojen kannalta kestävissä rajoissa. Uudet investoinnit esimerkiksi vetyteknologiaan kertovat siitä, että suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen pohjalle rakentuu uutta liiketoimintaa. Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet kiertotalouden luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja tätä työtä tulee yhä voimakkaammin tukea lainsäädännöllä. 

Tutkimusinvestoinnit ja osaavat ihmiset luovat pohjan taloudelle. TKI-verovähennyksen ohella on huolehdittava korkeakoulujen perusrahoituksesta. Työllisyysasteen nosto vihreiden tavoittelemaan 80 prosenttiin vaatii merkittäviä investointeja uusiin aloituspaikkoihin. Olemme avanneet uusia aloituspaikkoja ja työ jatkuu.

Arvoisa puhemies,

Menojen tulee olla tasapainossa tulojen kanssa. Talouden tasapainottamista tarvitaan rakenteellisten uudistusten lisäksi. Lopulta tulot kuitenkin ratkaisevat.

Voimme valita leikkausten ja supistuvan julkisen talouden tien, mutta me vihreät haluamme valita sen toisen tien, jossa tehdään ne toimet, joiden avulla Suomi pärjää. Tuottavuuden nostaminen on tärkein tavoite taloudessa. Keinot tuottavuuden nostamiseen ovat tiedossa. Valinta on meidän. Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, joka on aloitettu tällä kaudella. 

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

TKI-verovähennys tulee toteuttaa osana parlamentaarista sopua

Mari Holopainen (vihr.) sanoo, että hallituksen tulisi lunastaa lupaukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan investoimisesta täysimääräisesti.

”Näyttää siltä, että varsinaista tiukkaa vastustusta uudelle TKI-verovähennykselle ei juurikaan löydy. Hallituskausien lopuissa paineet kasaantuvat, jolloin yleinen sekoilu tyypillisesti lisääntyy. Viisainta olisi kuitenkin edistää lakihanketta, ja suuntaa joka eduskunnassa on parlamentaarisesti saavutettu,” Holopainen korostaa.

”Tällä hallituskaudella olemme saavuttaneet merkittävän sitoumuksen TKI-investointien kasvattamisesta kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Kyselytunnilla pääministeri Sanna Marin totesi oikein, että TKI-verovähennys on vain osa tätä kokonaisuutta. Mutta TKI-verovähennyksellä voitaisiin kuitenkin kannustaa esimerkiksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä investoimaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Se olisi tärkeä osa kokonaisuutta,” Holopainen korostaa.

“Mielestäni lakialoite alkuperäisestä hallituksen esityksestä kannattaisi viedä pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi. Vähennys ehdittäisiin vielä toteuttamaan kuten oltiin suunniteltu,” Holopainen sanoo.

”Kokoomus hyväksyi viime kaudella heikennyksiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen indeksileikkaukset toteuttamalla. Toivon, että suunta on nyt kääntynyt myös korkeakoulujen rahoituksen turvaamisessa. Verovähennykset eivät riitä nostamaan Suomea tutkimuksen kärkimaaksi. Perusrahoituksesta huolehtiminen on keskeistä,” Holopainen sanoo.

”Parhaillaan meneillään oleva startup-tapahtuma Slush osoittaa, että Suomella on kaikki edellytykset pärjätä osaamispohjaisessa taloudessa. Se vaatii kuitenkin investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuottavuutta tulee kasvattaa., Holopainen sanoo.

Mari Holopainen toimii eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien verkoston Tutkaksen puheenjohtajana ja eduskunnan startup-ryhmän varapuheenjohtajana.

Lisätiedot: Mari Holopainen, mari.holopainen(a)eduskunta.fi+358505143452

Hallituksen esitys yrittäjien eläketurvasta ei voi edetä näin

Hallituksen YEL-uudistus on edennyt eduskuntaan asti. Uudistusta on ehdotettu sekä kaadettavaksi että korjattavaksi. En usko, että esitys menee läpi eduskunnasta ilman tarkkaa puntarointia ja todennäköisiä muutoksia.

Yrittämisestä tulee tehdä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Esityksen tulee olla yrittäjyyteen kannustava, ei kenenkään yrittäjyyttä estävä tai hidastava. Korona-ajan jälkeen moni yrittäjä on edelleen maassa. Ennätyskorkea inflaatio tuo talouteen ja usealle alalle epävarmuutta ja suuria vaikeuksia. Mahdollisten eläketurvamuutosten pitää olla harkittuja.

Hallituksen esityksessä on ongelmia. Muutos ei olisi kuitenkaan aivan niin merkittävä kuin joissain kommenteissa on kuvattu. Hallituksen esityksen perusteluissa kuvataan, että esityksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa.

Mikäli esitys hyväksyttäisiin, yrittäjät maksaisivat keskimäärin nykyistä enemmän YEL-vakuutusta. Pelkona on, että uudistus toisi kuluja etenkin usealle matalasti toimeentulevalle pienyrittäjille, joka ei yllä alan mediaanituloihin.

Kuka maksaa eläketurvan?

Hallitus siis esittää, että yrittäjät maksaisivat suuremman osan eläketurvastaan itse. Esityksessä on käytännössä avattu, että tavoitteena on, että valtion osuudet eivät kasva näin nopeasti. Esitystä puolustava ministeri Hanna Sarkkinen (vas.) vahvistaa asian blogissaan ja HS:ssa 2.8.2022: alivakuuttaminen on ongelma valtion talouden kannalta. Hallituksen esitystekstissä kuvataan: ”Vahvistettujen YEL-työtulojen muutoksilla on vaikutuksia paitsi yrittäjiin ja YEL-eläkejärjestelmään myös valtion ja kuntien talouteen. Valtionosuus YEL-järjestelmään on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 valtionosuus oli 96,6 miljoonaa euroa ja määrä on kasvanut vuoteen 2020 mennessä 349 miljoonaan euroon. Valtionosuuden kasvu johtuu sekä nykyisten YEL-työtulojen alhaisuudesta että suurten ikäluokkien eläköitymisestä.”

Yrittäjyyden tukemiseksi hallitus voisi vaihtoehtoisesti päätyä ratkaisuun, jossa valtio kustantaa esitettyä suuremman osuuden eläketurvasta. Sillä olisi vaikutuksia valtion talouteen, mutta summat eivät ole tähtitieteellisiä ja jopa pieniä verrattuna esimerkiksi korona-ajan tukisummiin. Huomattavasti suurempi merkitys valtion talouteen on sillä, jos kannattavaa liiketoimintaa olisi vähemmän.

Täytyy kuitenkin varmistua siitä, että rahasumma X, jolla yrittäjyyttä edistetään, käytetään yrittäjien kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Mallin tulisi olla myös reilu yrittäjien välillä.

Mille tasolle turvan tulisi asettua

Yksi suurimmista ristiriidoista piilee siinä, että moni yrittäjistä haluaa mieluummin turvata eläkevuodet osakkeiden ja muiden sijoitusten avulla. Eläkevakuutusyhtiöiden mukaan niillä ei voi korvata sosiaaliturvaa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että pakollisen vakuuttamisen alarajan jälkeen yrittäjällä olisi täysi vapaus valita eläketurvansa taso. Mutta myös Suomen Yrittäjät muistuttaa, että YEL-järjestelmässä ei ole kyse vain eläkkeistä. Tarkoitus on turvata myös yrittäjän työaikaista sosiaaliturvaa.

Alivakuuttamisessa on omat ongelmansa, jos riittävää turvaa ei saa silloin kun tarvitsee. Hallituksen esitys käyttää perusteluna sitä, että Suomi sai OECD:n vuoden 2019 maa-arviossa kriittisiä huomioita yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna. OECD onkin kehottanut Suomea seuraamaan työtulojen kehitystä ja harkitsemaan yrittäjien eläkemaksun perusteen uudistamista. Suomen nykyinen laskentamalli ja sen määräytymisperusteet ei vaikuta kuitenkaan niin poikkeukselliselta kuin hallituksen esityksen vertailuissa annetaan ymmärtää.

Mielestäni valtion tulisi jättää yrittäjille enemmän liikkumavaraa siinä, miten ja mille tasolle toimeentuloa haluaa turvata.  Sarkkisen esitys ei ota riittävästi huomioon, että yrittäjän pitää saada määritellä riskiään.

Puutteellinen lausuntokierros tulee korjata

Syystä tai toisesta Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n valmistelemassa uudistuksessa ei riittävästi ole tunnistettu yrittäjien näkökulmaa tai kuultu tutkijoita. Ministeriö on pyytänyt lausunnon vain Finanssivalvonnalta, mikä on poikkeuksellista! Esitystä valmistelevassa työryhmässä on ollut mukana muita sidosryhmiä kuten Suomen Yrittäjät, joka on jättänyt oman lausuntonsa. Ei ole kuitenkaan perustelua sille, että näin tärkeässä uudistuksessa lausuntopyyntö on osoitettu vain yhdelle taholle. Tällaista käytäntöä ei pidä luoda missään lakimuutoksessa. Eduskunta voi kuulla asiantuntijoita vielä laajasti. Toinen vaihtoehto on, että ministeriö itse ottaa aikalisän valmistelussa. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä ministeri Sarkkisen ulostulon jälkeen, joten harkinta jää eduskunnalle.

Mediaanitulon käytön ongelmia ei voi jättää esitykseen

Lakiesityksen tarkoituksena on säätää YEL-työtulo ns. oikealle tasolle. Nykyinen epäselväksikin kuvattu palkkatulo-ohje korvattaisiin laskentasäännöillä, minkä pitäisi mahdollistaa että kuka tahansa pystyy tarkistamaan, miten YEL on laskettu. Jäykissä laskentasäännöissä piilee kuitenkin isot ongelmat, vaikka niitä luvataan tarkentaa yrittäjien ilmoittamilla tiedoilla. Mediaanipalkan käyttäminen määrittelyperusteena voisi tuoda epäreiluja tilanteita usealle yrittäjälle. Läheskään kaikki eivät pysty nostamaan mediaanipalkkaa itselleen.  Mediaanipalkkaa on luvattu tarkentaa yrittäjien ilmoittamilla tiedoilla. Etenkin alkuvaiheessa, kun muita tietoja ei ole saatavilla yrittäjän ilmoittamilla tiedoilla on kerrottu olevan erityistä merkitystä. Laskentatapaa on välttämätöntä korjata.

On erikoista, että esitys on edennyt näin tähän asti. Kapea tai lähes olematon lausuntopyyntö selittänee osin tilannetta. Eduskunnasta kuitenkin löytynee viisautta puntaroida yrittäjyyttä kannustava ja riittävän turvan sisältävä malli. Oma kantani on, että esitystä tulee korjata yrittäjien kannalta joustavammaksi.



Kuva: Martiina Woodson

Julkisten alojen työvoimapulaan on löydettävä täsmällisempiä ratkaisuja

Anne Pauna ja Mari Holopainen

Kaikkien alojen yhteisillä korotuksilla on haastavaa korjata palkkakuoppia. Jotta työvoimapulaan vastattaisiin, riittävät palkkojen korotukset tulisi kohdistaa niille aloille, joilla palkkaus on selkeästi jäänyt jälkeen työn vaativuudesta ja pätevistä työntekijöistä on pulaa.

Lakkokevät on harvinaisuus

Kevät 2022 näyttäytyy naisvaltaisten alojen taistelujen keväänä. Kun kunta-alan työsopimuspöydissä ei syntynyt työmarkkinajärjestöjä miellyttäviä ratkaisuja, hoitoalan  varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset menivät lakkoon. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on järjestänyt laajan lakon viimeksi 38 vuotta sitten.

Huhtikuun alussa työministeri Haatainen perusti sovittelulautakunnan valtakunnansovittelijan pyynnöstä. Sovintoesitys julkaistiin tiistaina 10.5. Siinä esitetään viiden prosentin lisäkorotusta viiden vuoden aikajaksolle. Esitys nostaisi palkkoja vuosittain noin prosentin enemmän kuin muilla aloilla. Jos esimerkiksi teollisuuden työntekijät saisivat kahden prosentin palkankorotukset, niin kunta-alojen työntekijät saisivat kolmen prosentin korotukset. Vaikka esitys on oikeansuuntainen sen haasteena on, että tasainen korotus kohdistuu koko kunta-alalle, eikä riittävän täsmällisesti niille aloille, joissa on suurin työvoimapula ja pahimmat palkkakuopat.

Tehyn vaade oli saada hoitajille 3,6 prosentin lisäkorotus viiden vuoden ajan. Muut kunta-alan osapuolet olisivat valmiita hyväksymään sovintoesityksen, mutta hoitoalan järjestöt Tehy ja Super hylkäsivät sen ja ilmoittivat joukkoirtisanoutumisiin valmistautumisesta. Hoitajien osalta kevään julkisuuskeskustelua on dominoinut perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin kaavailema potilasturvallisuuslaki, vaikka keskustelun olisi pitänyt kohdistua siihen, miten hoitajapulaan löydetään pysyvä ratkaisu.

Työvoimapulaan pitää vastata pitkällä tähtäimellä

Hoitoalan vetovoima on laskenut vauhdilla muutamassa vuodessa. Hakijamäärät hoitoalan koulutuksiin ovat pudonneet neljänneksen, ja vain 80 prosenttia opiskelun aloittaneista valmistuu. Seuraavan kymmenen vuoden aikana suuri osa hoitajista eläköityy samaan aikaan kun ikäihmisten määrä Suomessa kasvaa huomattavasti. Jo vuonna 2019 sote-alalle jäi Kuntatyönantajien mukaan syntymättä 24 000 työpaikkaa osaajapulan vuoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan eläköitymisen ja hoidon tarpeen kasvun vuoksi vuoteen 2035 mennessä tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.

Hoitajien työssä jaksamisen tukeminen on otettava tosissaan. Hoitoalan ammattilaiset ovat toistuvasti tuoneet esiin julkisuudessa työntekijävajeen aiheuttaman huolen potilasturvallisuudessa. Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten teho-osastolta kerrottiin lähteneen lyhyen ajan sisään 17 ammattilaista. Tämä on vain yksi esimerkki vallitsevasta ammattitaitokadosta  sairaanhoitopiireissä. Resurssi- ja osaamisvaje aiheuttaa työntekijöissä valtavaa eettistä kuormaa. Kevan tilastot ovat karut: sote-alan ammattilaiset ovat yliedustettuina kunta-alan työkyvyttömyysluvuissa.

Alalla pysymiseen on panostettava

Vuoden vaihteeseen asti talous kasvoi nopeasti, mikä tarkoitti työvoimapulaa usealla alalla. Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä, yhä useamman alan välillä tullaan näkemään kilpailua pätevistä työntekijöistä. Työntekijöillä on varaa valita. Uuden sairaanhoitajan palkkaaminen ja perehdyttäminen maksaa keskimäärin 40 000–50 000 euroa. Kustannustehokkaampaa olisi panostaa työntekijöihin. Hoitoalan työtä ei voi korvata teknologialla. Tärkeintä olisi keskittyä huolehtimaan hoitoalan olevan edelleen valinta motivoituneille ammattilaisille.

Kun hoitoalan ongelman ytimeksi nostetaan työn vaativuuteen riittämätön palkkaus, usein asian ratkaisua kierretään siirtämällä vastuuta työmarkkinapöytiin. Perinteiset käytössä olevat työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut eivät ole toimineet palkkatasa-arvon puolesta, kun julkisten alojen palkankorotukset on sovittu vientialojen tasoon. Järjestelmä on huono täsmäkorjaamaan myöskään alojen sisäisiä, eri tehtäviin painottuvia puutteita.

Palkkatasa-arvo-ohjelma on ainoa kestävä tie ulos kriisistä.

Anne Pauna
ensihoitaja

Mari Holopainen
kansanedustaja

Blogi on alun perin julkaistu Helsingin Vihreiden sivuilla 11.5.2022. 

« Older posts

© 2024 Mari Holopainen

Theme by Anders NorenUp ↑