Valtiovarainministeriö julkaisi viime vuoden lopussa selvityksen Uudistuva ja kestävä Suomi. Keskeinen sanoma on tullut selväksi: Vuodesta 2009 alkaen epäsuhta julkisten menojen ja tulojen välillä on kasvanut, eikä sitä ole onnistuttu kaventamaan. Maaliskuussa julkaistu julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus kertoo tarjoavansa valikoiman erilaisia keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi.
Vaikka velka ei ole ainoa talouden mittari, Suomen talouden uudistamista tulee jatkaa määrätietoisesti ja tulopohjaa kasvattaa kestävästi, jotta pystymme rahoittamaan tasa-arvoisen hyvinvoinnin tulevaisuudessakin. Tuottavuuden heikko kehitys on ollut pitkään Suomen talouden merkittävimpiä ongelmia. Sitä ei ratkaista ilman investointeja koulutukseen ja korkeaan osaamiseen.
Ennen kaikkea on huolehdittava talouden uusiutumisesta turvaten vihreään teknologiaan ja kulutukseen siirtyminen ja luontokadon torjunta. Kasvava ja uusiutuva talous on tasapainoisen julkisen talouden perusta. Ilmastonmuutoksen torjunta on myös järkevää taloudenpitoa. Sopeutustoimia toteutettaessa on turvattava koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen asema, haastettava teollisuus uusiutumaan ja varmistettava osaavan työvoiman saatavuus.
Kokonaisveroastetta ei ole realistista laskea ensi kaudella, mutta verotusta tulee ohjata työn verotuksesta kulutukseen ja haittaveroihin. Verotuksen rakennetta tulisi siirtää työltä ja yrittämiseltä kulutukseen ja erityisesti haittaveroihin, kuten suuriin hiilidioksidilähteisiin: fossiiliseen energiaan, lentämiseeen tai muovituotteisiin. Kaivosverotuksen kansainvälisesti matalaa tasoa on varaa nostaa. Myös esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta tulee uudistaa. Vihreiden esityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden ja polttoturpeen yritystukia vähentämällä voidaan tuoda valtion talouteen noin 550 miljoonaa euroa lisää liikkumavaraa. Laajapohjainen sokerivero toisi 300 miljoonaa euroa liikkumavaraa.
Julkisia kuluja on sopeutettava. Valtiovarainministeriö eritteli mahdollisuuksia julkisten kulujen leikkaamiseen maaliskuussa raportissaan Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus. Raportti osoittaa hyvin haasteen kokoluokan. Yksittäisten toimenpiteiden säästöpotentiaali on tyypillisesti joitain kymmeniä tai korkeintaan muutamia satoja miljoonia. Kestävän kasvun, koulutuksen ja kulttuurin rahoituksesta ei ole varaa leikata. Olen talousrealisti. Mikäli tuottavuuden nostamisessa ei onnistuta, on edessä enemmän vaikeita valintoja säästöistä. Tällöin on tärkeää varmistaa, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat eivät kanna kohtuutonta taakkaa.
Olen edelleen optimisti. Suomi voi pärjätä talouden uudistamisessa ja työllisyysasteen nostamisessa. Meillä on kaikki edellytykset vahvistaa tulopohjaa myös kestävän talouden ja teknologian investointien avulla. Suomi tarvitsee eduskuntaa, joka haastaa etsimään kannattavia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, eikä seuraile perässä tai myöhäistä hiilineutraaliustavoitettaan kuten osa puolueista esittää.
Yhteenvetoni siitä, mitä eduskunta voi ja sen pitäisi tehdä talouden uudistamiseksi:
1. Tarjotaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö. Kuljetaan rohkeasti eturintamassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastattaessa esimerkiksi puhtaan teknologian, tehokkaiden palvelujen, digitaalisuuden ja tekoälyn käyttöönotossa.
2. Panostetaan perustutkimukseen ja koulutukseen sekä laajennetaan osaamispohjaa elinikäisellä oppimisella.
3. Tuetaan kansainvälistä liikkuvuutta molempiin suuntiin kaikilla koulutustasoilla ja työelämässä.
4. Tuetaan palvelualojen ja luovien alojen kasvua.
5. Kasvatetaan työvoiman tarjontaa. Nostetaan työllisyys 80 prosenttiin laaja-alaisilla keinoilla ja mielenterveydestä huolehtimalla. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen.
6. Parannetaan osa-aikaisen ja matalapalkkaisen työn kannustavuutta perustulomallilla. Tavoite on, että työ ja yrittäjyys olisi tekijälleen aina kannattavaa – myös osa-aikaisena ja joustavasti työurien alussa ja lopussa.
7. Suunnataan verotusta työstä ja työllistämisestä kulutukseen ja ympäristökuormitukseen. Luodaan vastaavasti kannusteita kiertotalouteen ja korjaamiseen.
Teimme vihreille uuden elinkeinopoliittisen ohjelman vuoden alussa puheenjohtamassani ryhmässä. Voit lukea lisää ajatuksistamme talouden uudistamisesta täällä:
Elinkeinopoliittinen ohjelma – Vihreät (vihreat.fi)