Hallituksen YEL-uudistus on edennyt eduskuntaan asti. Uudistusta on ehdotettu sekä kaadettavaksi että korjattavaksi. En usko, että esitys menee läpi eduskunnasta ilman tarkkaa puntarointia ja todennäköisiä muutoksia.
Yrittämisestä tulee tehdä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Esityksen tulee olla yrittäjyyteen kannustava, ei kenenkään yrittäjyyttä estävä tai hidastava. Korona-ajan jälkeen moni yrittäjä on edelleen maassa. Ennätyskorkea inflaatio tuo talouteen ja usealle alalle epävarmuutta ja suuria vaikeuksia. Mahdollisten eläketurvamuutosten pitää olla harkittuja.
Hallituksen esityksessä on ongelmia. Muutos ei olisi kuitenkaan aivan niin merkittävä kuin joissain kommenteissa on kuvattu. Hallituksen esityksen perusteluissa kuvataan, että esityksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa.
Mikäli esitys hyväksyttäisiin, yrittäjät maksaisivat keskimäärin nykyistä enemmän YEL-vakuutusta. Pelkona on, että uudistus toisi kuluja etenkin usealle matalasti toimeentulevalle pienyrittäjille, joka ei yllä alan mediaanituloihin.
Kuka maksaa eläketurvan?
Hallitus siis esittää, että yrittäjät maksaisivat suuremman osan eläketurvastaan itse. Esityksessä on käytännössä avattu, että tavoitteena on, että valtion osuudet eivät kasva näin nopeasti. Esitystä puolustava ministeri Hanna Sarkkinen (vas.) vahvistaa asian blogissaan ja HS:ssa 2.8.2022: alivakuuttaminen on ongelma valtion talouden kannalta. Hallituksen esitystekstissä kuvataan: ”Vahvistettujen YEL-työtulojen muutoksilla on vaikutuksia paitsi yrittäjiin ja YEL-eläkejärjestelmään myös valtion ja kuntien talouteen. Valtionosuus YEL-järjestelmään on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 valtionosuus oli 96,6 miljoonaa euroa ja määrä on kasvanut vuoteen 2020 mennessä 349 miljoonaan euroon. Valtionosuuden kasvu johtuu sekä nykyisten YEL-työtulojen alhaisuudesta että suurten ikäluokkien eläköitymisestä.”
Yrittäjyyden tukemiseksi hallitus voisi vaihtoehtoisesti päätyä ratkaisuun, jossa valtio kustantaa esitettyä suuremman osuuden eläketurvasta. Sillä olisi vaikutuksia valtion talouteen, mutta summat eivät ole tähtitieteellisiä ja jopa pieniä verrattuna esimerkiksi korona-ajan tukisummiin. Huomattavasti suurempi merkitys valtion talouteen on sillä, jos kannattavaa liiketoimintaa olisi vähemmän.
Täytyy kuitenkin varmistua siitä, että rahasumma X, jolla yrittäjyyttä edistetään, käytetään yrittäjien kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Mallin tulisi olla myös reilu yrittäjien välillä.
Mille tasolle turvan tulisi asettua
Yksi suurimmista ristiriidoista piilee siinä, että moni yrittäjistä haluaa mieluummin turvata eläkevuodet osakkeiden ja muiden sijoitusten avulla. Eläkevakuutusyhtiöiden mukaan niillä ei voi korvata sosiaaliturvaa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että pakollisen vakuuttamisen alarajan jälkeen yrittäjällä olisi täysi vapaus valita eläketurvansa taso. Mutta myös Suomen Yrittäjät muistuttaa, että YEL-järjestelmässä ei ole kyse vain eläkkeistä. Tarkoitus on turvata myös yrittäjän työaikaista sosiaaliturvaa.
Alivakuuttamisessa on omat ongelmansa, jos riittävää turvaa ei saa silloin kun tarvitsee. Hallituksen esitys käyttää perusteluna sitä, että Suomi sai OECD:n vuoden 2019 maa-arviossa kriittisiä huomioita yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna. OECD onkin kehottanut Suomea seuraamaan työtulojen kehitystä ja harkitsemaan yrittäjien eläkemaksun perusteen uudistamista. Suomen nykyinen laskentamalli ja sen määräytymisperusteet ei vaikuta kuitenkaan niin poikkeukselliselta kuin hallituksen esityksen vertailuissa annetaan ymmärtää.
Mielestäni valtion tulisi jättää yrittäjille enemmän liikkumavaraa siinä, miten ja mille tasolle toimeentuloa haluaa turvata. Sarkkisen esitys ei ota riittävästi huomioon, että yrittäjän pitää saada määritellä riskiään.
Puutteellinen lausuntokierros tulee korjata
Syystä tai toisesta Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n valmistelemassa uudistuksessa ei riittävästi ole tunnistettu yrittäjien näkökulmaa tai kuultu tutkijoita. Ministeriö on pyytänyt lausunnon vain Finanssivalvonnalta, mikä on poikkeuksellista! Esitystä valmistelevassa työryhmässä on ollut mukana muita sidosryhmiä kuten Suomen Yrittäjät, joka on jättänyt oman lausuntonsa. Ei ole kuitenkaan perustelua sille, että näin tärkeässä uudistuksessa lausuntopyyntö on osoitettu vain yhdelle taholle. Tällaista käytäntöä ei pidä luoda missään lakimuutoksessa. Eduskunta voi kuulla asiantuntijoita vielä laajasti. Toinen vaihtoehto on, että ministeriö itse ottaa aikalisän valmistelussa. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä ministeri Sarkkisen ulostulon jälkeen, joten harkinta jää eduskunnalle.
Mediaanitulon käytön ongelmia ei voi jättää esitykseen
Lakiesityksen tarkoituksena on säätää YEL-työtulo ns. oikealle tasolle. Nykyinen epäselväksikin kuvattu palkkatulo-ohje korvattaisiin laskentasäännöillä, minkä pitäisi mahdollistaa että kuka tahansa pystyy tarkistamaan, miten YEL on laskettu. Jäykissä laskentasäännöissä piilee kuitenkin isot ongelmat, vaikka niitä luvataan tarkentaa yrittäjien ilmoittamilla tiedoilla. Mediaanipalkan käyttäminen määrittelyperusteena voisi tuoda epäreiluja tilanteita usealle yrittäjälle. Läheskään kaikki eivät pysty nostamaan mediaanipalkkaa itselleen. Mediaanipalkkaa on luvattu tarkentaa yrittäjien ilmoittamilla tiedoilla. Etenkin alkuvaiheessa, kun muita tietoja ei ole saatavilla yrittäjän ilmoittamilla tiedoilla on kerrottu olevan erityistä merkitystä. Laskentatapaa on välttämätöntä korjata.
On erikoista, että esitys on edennyt näin tähän asti. Kapea tai lähes olematon lausuntopyyntö selittänee osin tilannetta. Eduskunnasta kuitenkin löytynee viisautta puntaroida yrittäjyyttä kannustava ja riittävän turvan sisältävä malli. Oma kantani on, että esitystä tulee korjata yrittäjien kannalta joustavammaksi.
Kuva: Martiina Woodson
