Tekijä: mari.holopainen (Page 3 of 17)

Kaivoslakiin lisättiin uusi pykäläkokonaisuus kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi vihreiden aloitteesta

TIEDOTE
9.2.2023

Kansanedustaja Mari Holopainen: kaivoslakiin lisättiin uusi pykäläkokonaisuus kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi vihreiden aloitteesta

Kokonaisuudessa riittää korjattavaa vihreiden näkökulmasta.

Talousvaliokunta on tänään antanut mietinnön kaivoslaista. Vihreiden talousvaliokunnan vastaava kansanedustaja Mari Holopainen on tyytyväinen siitä, että talousvaliokunta teki uuden pykäläkokonaisuuden kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten intressien turvaamiseksi. Kaivoslakimietintöön saatiin neuvoteltua myös sitovia lausumia, vaikka lakiuudistus on kokonaisuudessaan vihreiden mielestä riittämätön.

“Vihreiden aloitteesta valtaustyyppistä lainsäädäntörakennetta korjattiin kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Valtaustyyppisessä lainsäädäntörakenteessa on ilmeisiä riskejä, joita olen nostanut esiin, samoin kansalaisliikkeet ja monet asiantuntijat ovat varoittaneet niistä jo pitkään. Olen nostanut esiin, miten Suomi tosiasiallisesti pystyy turvaamaan kriittisiä mineraaleja ja intressejä jopa epämääräisten pöytälaatikkoyritysten varauksilta. Esimerkiksi yli miljoonaan ihmisen juomavedenottoalueen läheisyydessä Päijänteellä tehdyt varaukset herättivät suurta huolta. Olen tyytyväinen, että valiokunta kannatti näitä muutoksia, joilla parannetaan valtion mahdollisuuksia puuttua tiettyihin ilmeisiin ja räikeimpiin epäkohtiin, Mari Holopainen korostaa.

“Jatkossa malminetsintälupa ja kaivoslupa voidaan peruuttaa, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta kansallisen turvallisuuden etua. Tämä on tarpeellinen parannus nykyiseen lainsäädäntöön,” nostaa Holopainen.

“Ympäristönsuojelun osalta saatiin joitain pieniä parannuksia, mutta paljon jäi hallituksen esityksestä puuttumaan. Valitettavasti hallituksen neuvotteluissa vain vihreät ja vasemmisto ajoivat kunnianhimoisempia korjaustarpeita ympäristönsuojeluun ja maanomistajien oikeuksiin. Osana luonnonsuojelulakia luonnonpuistot ja kansallispuistot rajattiin malminetsinnältä sekä valtion luonnonsuojelualueille saatiin korkeampi kynnys. Vihreiden tavoitteena on, että jatkossa myös arvokkaat luontoalueet, kulttuuriympäristöt ja vesialueet kaivostoiminnan rajataan kaivostoiminnan ulkopuolelle, Holopainen toteaa.

“Selkeä myönteinen täsmennys kaivoslaissa on kuntakaavan roolin korostuminen. Näin kunta on selkeämmin vastuussa elinkeinostrategiastaan. Paljon jää kuitenkin kuntien varaan, joille yksittäisen kaivoshankkeen vaikutusten arviointi voi olla ainutkertainen ponnistus, Holopainen sanoo.

“On myös myönteistä, että lisäsimme valiokunnassa mietintöön sitovia lausumia kaivoksia ohjaavan lainsäädännön jatkokehittämisestä. Eduskunta esimerkiksi edellyttää kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamisen edistämistä. Eduskunta myös edellyttää selvitettävän, miten kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma huomioidaan paremmin kaivoslupaprosessissa,” Holopainen kertoo.

“Mietintö oli muuten lopulta yksimielinen, mutta oppositio ei kannattanut tekstimainintaa siitä, että Suomi on sitoutunut vähintään 30 prosentin kansainvälisiin ja EU:n tavoitteisiin maa- ja vesialueiden suojelusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, ” Holopainen toteaa.

Holopainen on perehtynyt kaivoslakiin, seurannut lainvalmistelua läheltä ja vaikuttanut siihen Vihreiden talousvaliokunnan vastaavana. Jo ennen kansanedustajaksi valituksi tulemista Holopainen on perehtynyt kaivoslainsäädännön epäkohtiin ja vaikuttanut niihin.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Mari Holopainen
talousvaliokunnan jäsen ja valiokuntavastaava
mari.holopainen@eduskunta.fi
0505143452

Poliittisten päätösten tulisi pohjautua tutkittuun tietoon

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla 4.2.2023. 

Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén nosti esiin kirjoituksessaan (HS Mielipide 25.1.) tärkeän aiheen: tutkitun tiedon aseman päätöksenteossa. Poliittiset päätökset riippuvat pitkälti siitä, minkälaista tietoa hyödynnetään. Päätöksillä hyödyntää tai olla hyödyntämättä tutkittua tietoa on kriittiset vaikutukset yhteiskuntaamme.

Poliittisten päätösten tulisi pohjautua tutkittuun ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tätä edistää myös tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas, jonka jäseninä on lähes 800 tutkijajäsentä sekä kansanedustajat. Seuran tavoitteena on vahvistaa tieteentekijöiden ja päätöksentekijöiden vuorovaikutusta ja edistää tutkitun tiedon hyödyntämistä.

Olemme käynnistäneet Tutkaksessa tutkijakummitoiminnan, jossa mukaan hakeneet kansanedustajat ja tutkijat muodostavat kummiparin. Kummitoiminta vahvistaa syvempää ajatusten vaihtoa ja ymmärrystä päätöksenteon ja tutkimuksen risteyksistä.

Lakihankkeiden käsittelyssä tulee varmistaa, että eduskunnan valiokunnat pyytävät asiantuntijoiksi tutkijoita eturyhmien lisäksi. Vähintään yhtä tärkeää on kuulla tutkijoita enemmän lakihankkeiden valmistelun alkuvaiheessa, niin ministeriöissä kuin hallituksen päätöksenteonkin tukena. Tutkijoita kannustamme osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mari Holopainen
kansanedustaja (vihr),
kauppatieteiden väitöskirjatutkija,
tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja

Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja (vihr),
filosofian tohtori,
tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja vuosina 2019-2022

Laaja-alainen humanistinen sivistys ja tutkimus on turvattava

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien Mielipide-palstalla 2.2.2023.

Humanistisilla aloilla on viime vuosina jouduttu jatkuvasti taistelemaan tieteenalojen arvostuksen puolesta. Vääntö linkittyy niin käytännön rahoitusmalleihin kuin laajempaan keskusteluun tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Keskustelua on käyty erityisesti pienten humanististen tieteenalojen kohtalosta. Professuurien lakkauttaminen yksittäisillä aloilla yksittäisessä yliopistossa saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta käytännössä se kaventaa tieteellistä keskustelua tavalla, jolla on laajoja ja osin arvaamattomiakin seurauksia. Alan tutkijoiden tulevaisuuden työllistymisnäkymät heikentyvät, alalta katoaa opiskelijoita, tieteellisten julkaisujen tekijät ja lukijat vähenevät, tieteellinen keskustelu köyhtyy ja koko ala hiipuu.

Nyt pinnalla ovat Turun yliopiston muutosneuvottelut. Ratkaisut ovat yliopistojen käsissä. Yliopistojen valtion rahoituksesta päättää eduskunta. Onkin tärkeää, että tällä hallituskaudella olemme poistaneet korkeakoulujen indeksijäädytykset ja saaneet aikaiseksi parlamentaarisen sitoumuksen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin investoimisesta.

Kannamme huolta laaja-alaisen, korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen säilymisestä. Tieteenalat ovat todella eriarvoisessa asemassa ulkoisen rahoituksen suhteen.

Humanistien osaaminen pitäisi myös tunnistaa työmarkkinoilla paremmin. Kuten Juhani Kostet nosti kirjoituksessaan (Turun Sanomat 29.1.) esiin, vuoden 2020 Museolaki on parantanut museo- ja kulttuuriperintöalan näkymiä ja tarvetta.

Humanististen tieteiden arvo yhteiskunnalle on suuri ja ne ansaitsevat Suomessa enemmän arvostusta.

Suomalaiselle korkeatasoiselle akateemiselle tutkimukselle on elintärkeää, että keskustelua käydään myös suomen kielellä. Kuten kielen kuollessa professuurien lakkauttaminen tuhoaa traditioita ja sellaista alan hiljaista tietoa, jota on mahdoton myöhemmin palauttaa. Myös humanistien pitää voida muiden tieteentekijöiden tavoin luottaa rahoituksen linjakkuuteen ja pitkäjänteisyyteen.

MARI HOLOPAINEN
kansanedustaja (vihr)
kauppatieteiden väitöskirjatutkija,
eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja
Helsinki

ESSI LINDBERG
filosofian maisteri,
tutkimuslaitoksen viestintäpäällikkö
Turku

Rakennetun ympäristön arvot on turvattava paremmin

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden debatti-palstalla 30.1.2023

Kulttuuriperinnön arvo tulisi tunnistaa paremmin alueiden ja kaupunkien suunnittelussa. Vanhan korjaamista pitäisi suosia uuden rakentamisen sijaan aina kun mahdollista. Sitä mikä on kerran purettu, ei saa enää koskaan takaisin.

Rakentamista sanelevat nykyään pitkälti lyhyen aikajänteen teknistaloudelliset tavoitteet. Tämä on ristiriitaista, sillä laissa ja strategioissa korostetaan yhteistä vastuuta luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä sekä yksilön oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä.

Käytännössä paikallisten kuuleminen on usein näennäistä, arvorakennuksia esitetään liian kalliina korjata, vain purkava uudisrakentaminen kannattavana tai maisemaansa ylimitoitettu rakentaminen tiivistämisen pakkona.

Ihmisiä houkuttelevat viihtyisät kaupungit

Monissa kunnissa elinvoimaa tavoitellaan kapeasti lähinnä uudisrakentamisella. Ne eivät tuo elinvoimaa, jos hankkeet eivät luo ympäristöjä, jotka nähdään jatkossakin säilyttämisen arvoisena.

Ihmisiä ja investointeja houkuttelevat viihtyisät kaupungit ja paikat. Tulee kalliiksi olla säilyttämättä ja rakentamatta kestävää ja viihtyisää arkkitehtuuria, vaikka se ei kustannussyistä olisikaan ensimmäisen rakennuttajan intressi.

Uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kestävän ympäristön tavoitteet eivät toteudu niin kauan kuin säädösohjaus ei niitä tue. Eduskunnan käsittelyssä oleva rakentamislaki ei ratkaise todettuja ongelmia kulttuuriympäristön arvojen vaalimisessa.

Asemakaavalla tai rakennusperintölailla suojellut kohteet ovat purkamiselta suojassa, mutta tällainen suojelumerkintä on arviolta vain yhdellä prosentilla rakennuskannastamme.

Jatkuvuutta ja elävyyttä

Uhan alla ovat useat hyvinvointi-Suomen ajan rakennukset, jotka on merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme ja maamme kuvaa. Havahdutaanko hävitykseen taas vasta kun on liian myöhäistä?

Kulttuuriympäristöt eivät säily tai kehity viihtyisiksi itsestään, vaan valintojen tuloksena. Yhteisen ympäristömme suojelun tarkoitus ei ole pysäyttää aikaa, vaan mahdollistaa niiden jatkuvuus ja elävyys.

 

Mari Holopainen
kansanedustaja (vihr), talousvaliokunnan jäsen,
kauppatieteiden väitöskirjatutkija

Reetta Nousiainen
väitöskirjatutkija, FM

Meilahden päiväkoti Pihlaja tulee säilyttää ja korjata

TIEDOTE
13.1.2023

Mari Holopainen: Meilahden päiväkoti Pihlaja tulee säilyttää ja korjata

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Mari Holopainen (vihr) ihmettelee Helsingin kaupungin hankeyksikön toimintaa ja ehdotusta purkaa vuonna 1953 rakennettu Meilahden päiväkoti Pihlaja, mistä Helsingin Sanomat uutisoi tänään.

“Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta päätti hiljattain, että päiväkoti Meilahden korjaamisen pitää olla vaihtoehto. Kaupungin virkahenkilön näkemyksen mukaan Meilahden nykyisen päiväkodin korjaaminen ei ole vaihtoehto, vaikka lautakuntamme päätti juuri toisin – vastoin toimialan alkuperäistä esitystä,” Holopainen ihmettelee.

“Tämä on järkyttävä esimerkki Helsingin kaupungin toiminnasta. Kaupunginosien toiveet ja tarpeet ollaan herkästi valmiina sivuuttamaan. Meilahdessa on erinomainen tontti varhaiskasvatukselle aivan koulun vieressä. Lapset ovat siirtymässä väliaikaisiin tiloihin, joissa ei ole juurikaan ulkoilupihaa, vain pieni kivinen piha,” Holopainen sanoo.

“Kaupungin näkemykset, jotka viittaavat alueen arkkitehtuuriin istuvan arvorakennuksen purkamiseen ovat  vastoin monia hyväksyttyjä periaatteita. Korjausrakentaminen on myös lähtökohta uudessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa”, Holopainen sanoo myös.

Holopainen vaatii osallistavampaa otetta ja muutosta kaupungin koulutuksen ja kasvatuksen johtamiseen: “Kaupungin varhaiskasvatus on jo kriisissä. Meilahden päiväkodissa on sitoutunut henkilökunta. Päätöksillä, joissa sivuutetaan kokonaisvaltainen harkinta, lapsivaikutusten arviointi, vanhempien ja henkilökunnan toiveet ei tulla parantamaan tilannetta.”

“Helsingissä suositaan kategorisesti suuria päiväkoteja, kun tarvittaisiin tapauskohtaisempaa harkintaa, Holopainen korostaa.

“Mielestäni kuntademokratiassa ei käy päinsä, että indikoidaan lähes heti lautakunnan linjauksen jälkeen, ettei tällainen onnistu. Asiasta päätetään jatkossakin lautakunnassa, ja mahdolliset kaavoituspäätökset menevät kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Asia jää siis vaaleilla valittujen valtuutettujen ja luottamushenkilöiden harkintaan,” Holopainen päättää.

Lisätiedot:

Mari Holopainen
Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja

Holopainen toimii Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen luottamustehtävissä. Hän on kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan varajäsen

mari.holopainen(at)eduskunta.fi
+358505143452

Vartijan tehtävään vaaditaan liian vähän koulutusta – tutkintovaatimuksia on pikaisesti tarkistettava

TIEDOTE
9.1.2023

”On selvää, että nykyiset koulutusvaatimukset vartijan tehtävään ovat aivan liian ohuita. Koulutuksen tulisi olla huomattavasti nykyistä kattavampaa. Esitän, että vartijan tehtävän koulutusvaatimuksia on pikaisesti tarkistettava,” helsinkiläinen kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) sanoo.

”Esille on tullut tapauksia, joissa vartijoiden voimankäyttö on ollut tahallisesti ylilyövää. Epäilyksenä on jopa naisen kuoleman tuottaminen kauppakeskus Iso Omenassa. Yksittäisiin epäilyksiin tullaan saamaan lisäselvyyttä ja lopulta oikeuden ratkaisu”, kansanedustaja Mari Holopainen sanoo.

Väliaikaisen vartijakortin saa 40 tunnin koulutuksella. Jatkokoulutus on 80 tunnin mittainen.

”Reilun viikon koulutuksella joudutaan siis tehtäviin, joissa kovaa taltuttamista ja voimakeinoja toista ihmistä vastaan on sallittua käyttää. Muutaman viikon pikakurssilla saa viisi kerrallaan vuotta voimassa olevan vakituisen vartijakortin,” kansanedustaja Holopainen ihmettelee.

”Esimerkiksi vammaiset henkilöt voivat kiinniottotilanteissa tulla väärin kohdelluiksi, mikäli riittävän laaja-alaista osaamista ei ole. Eikä sitä pysty saavuttamaan näillä opintomäärillä. Riittämätön koulutus ei ole oikein myöskään vartijan tehtävässä toimivia, usein nuoria ihmisiä kohtaan,” tutkijataustainen Holopainen korostaa.

Turvallisuuspalveluita hoitavat yksityisissä ja puolijulkisissa tiloissa alan yritykset. Vartijakoulutusta järjestää esimerkiksi alan suuri toimija Securitas yhteistyössä koulutuspalveluita tarjoavan Hyrian kanssa. Helsingissä alkavan kurssin hinta on 656 euroa.

”Harvassa tutkinnossa koulutus, sen laadusta ja alalle valittavien soveltuvuudesta huolehtiminen on näinkin suoraan alan firmalla.  Ja homma on retuperällä”, Holopainen sanoo.

”Vartiointia tarvitaan esimerkiksi metrossa, jotta muita ihmisiä voidaan suojata. Mutta vartioinnin pitää olla riittävän ammattitaitoista. Tarkoituksena on suojata muita ihmisiä, ei koskaan hakata huvikseen kiinniotettuja kuten epäillään tapahtuneen,” Holopainen päättää.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Mari Holopainen
mari.holopainen(a)eduskunta.fi
0505143452

Valokuva: David O’Weger

Tiede ja tutkimus vahvistavat yhteiskuntaa – Nämä asiat TKI-panostuksista on hyvä ymmärtää

Julkaistu Talouselämän 4.12.2022 Tebatti-osiossa

TKI-panostukset korkeakoulujen perusrahoitukseen hyödyttävät koko yhteiskuntaa

Eduskuntapuolueet ovat sopineet historiallisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- eli TKI-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Eduskunta käsittelee parhaillaan TKI-rahoituslakia. Julkisen sektorin osuus panostuksesta olisi yksi kolmasosa ja yksityisen sektorin osuus kaksi kolmasosaa.

Vihdoin on ymmärretty, että finanssikriisistä alkanut tieteen ja tutkimuksen näivettäminen surkastuttaa koko yhteiskuntaa. Tässä ajattelutavan muutoksessa TKI-panostukset nähdään tulevaisuusinvestointeina, joille on lupa odottaa tuottoa tulevaisuudessa. Samalla odotus tuotoista johtaa keskusteluun kohti kaupallistettavia innovaatioita. Tämä on piinallisen kapea näkökulma TKI-toimintaan.

Tutkimus kietoutuu koulutukseen

TKI-toimintaa ei voi erottaa korkeimmasta koulutuksesta, joka perustuu tutkimukseen; samat tieteentekijät tutkivat ja opettavat. Suomalaisissa korkeakouluissa koulutetaan yli 60 000 asiantuntijaa vuosittain yhteiskunnan kaikille sektoreille. Tämä puoli TKI-toiminnasta jää liian usein huomaamatta.

Tutkimuksen ja koulutuksen kytköksen vuoksi on oleellista, että yhteisesti sovittuja TKI-lisäpanostuksia ohjataan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Korkeakoulujen T&K-toiminnan menot kasvoivat viime vuonna vaatimattomat 1,7 prosenttia. Korkeakoulusektorin T&K-toiminnan valtion budjettirahoituksen osuus laski vuoteen 2020 verrattuna.

Käytännössä yliopistojen perusvoimavaroista palkattava tutkimushenkilöstö on professoreita, jotka vastaavat rahoituksen hakemisesta tutkimusryhmälleen. Muut tutkijat hakevat rahoitusta itselleen, joko henkilökohtaisesti tai osana tutkimusryhmää. Menestyminen kilpailluissa rahoitushauissa on konkreettisesti edellytys uran jatkumiselle, sillä rahoituksetta jääminen merkitsee usein myös työsuhteen päättymistä.

Rahoituksen lisäämisen yhteydessä on välttämätöntä kiinnittää huomiota tutkijanuran veto- ja pitovoimaan. Miksi kansainvälinen tutkija, olipa hän suomalainen tai kotoisin muualta, haluaa suomalaisille pätkätyömarkkinoille pienellä palkalla, kun koko maailma avoin? Tutkijanurien ennakoitavuutta on kyettävä lisäämään ja jatkuvaa rahoituksen hakemisen painetta vähentämään vakinaistamalla työsuhteita ja nostamalla palkkoja.

Vapaa tiede luo vaikuttavuutta

Korkeakoulujen kouluttamia asiantuntijoita ja tutkijoita tarvitaan yhteiskunnan joka sektorilla. Panostuksia lisättäessä on huolehdittava siitä, että on myös osaajia tekemään tärkeää TKI-työtä. Siksi suunnitelmat nostaa nuorten koulutustaso 50 prosenttiin tai jopa enempään ikäluokasta 2030-luvun alkuvuosiin mennessä edellyttää uusien aloituspaikkojen rahoittamista täysimääräisesti. Koulutustason nosto on hyvä tavoite, mutta ilman rahoitusta se on tyhjää sanahelinää. Tällä eduskuntakaudella sovittu TKI-sitoumus ja sitä seurannut rahoituslaki ovat tärkeitä saavutuksia.

Vaikuttavinta tutkimusta syntyy, kun tiede saa kehittyä autonomisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta luo puitteet ja mahdollisuudet tieteen harjoittamiselle, mutta ei määrittele tieteen sisältöä. Tällainen tiede vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja mahdollisuuksia vastata kriiseihin kestävällä tavalla.

Jos tutkijoilla on riittävän turvatut työskentelyolosuhteet ja vapaus toteuttaa tieteellisiä päämääriä, ollaan jo pitkällä kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Tieteen vapaus ja yliopistojen autonomia edistävät myös korkeakoulututkintojen sisällöllistä laatua.

Yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että korkeakouluista valmistuneet ovat monipuolisesti sivistyneitä ja kykeneviä kriittiseen ajatteluun.

Mari Holopainen, kansanedustaja (vihr.), tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja

Maija Mattila, erityisasiantuntija, Tieteentekijät

Tebatti: Tiede ja tutkimus vahvistavat yhteiskuntaa – Nämä asiat TKI-panostuksista on hyvä ymmärtää | Talouselämä (talouselama.fi)

Mari Holopainen eduskuntavaaliehdokas 2023

Mari Holopainen: Sähkön hintakriisissä tuet on ohjattava kuluttajille – sähkötuen omavastuuosuutta tulisi alentaa ja kotitalousvähennystä laajentaa

TIEDOTE
19.12.2022

Talousvaliokunnan vihreiden valiokuntavastaava Mari Holopainen näkee, että sähkötuen omavastuuosuutta tulee alentaa, kotitalousvähennystä laajentaa tai kuluttajille ohjata muita suoria tukia. Oman kodin myyminen ja yritysten konkurssit talvikuukausien korkean sähkönhinnan takia tulee välttää. 

“Tukien kierrättämisessä sähköyhtiöiden kautta tulisi olla varovainen. Kuluttajan saama tuki ei voi jäädä kiinni esimerkiksi sopimustyypistä tai siitä, missä kuussa lasku tulee maksettavaksi,” vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen korostaa.

Eduskuntapuolueet kokoontuvat tänään iltapäivällä käsittelemään toimia kotitalouksien tukemiseksi energiakriisissä.

“Ehdotettu hintakatto ei ole paras malli. Keskustelussa tuntuu unohtuneen, että useista tukimalleista, kuten kotitalousvähennyksestä ja toimeentulotuesta, vaikkakin riittämättömän suuruisina, on jo päätetty. Ne helpottavat arkea. Nyt haemme lisäratkaisuja, jotta kukaan ei jäisi kohtuuttomaan pulaan,” kertoo Holopainen.

Hallituksen linjauksiin kuluttajien sähkötuista on tähän mennessä varattu yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Sähkölaskun perusteella on mahdollista saada kotitalousvähennystä, jos lasku neljän kuukauden ajalta ylittää 2000 euroa. Vähennys on voimassa tammi-huhtikuussa 2023. Kotitalouksille on tarjolla myös Kelan suoraan maksama sähkötuki. Omavastuuosuus sähkölaskusta on 400 euroa kuukaudessa. Lisäksi sähkön arvonlisäveroalennus kohdistuu kaikille.

“Suorat korvaukset kuluttajille toimivat parhaiten. Sähkötuen omavastuuosuuden alentaminen tulisi mielestäni kuulua keinovalikoimaan. 400 euroa on useimmille aivan liikaa kuukauden sähkölaskuksi. Sähkötukea olisi helppoa laajentaa laskemalla omavastuuta esimerkiksi 100-200 euroon kuussa kalliiden talvikuukausien ajaksi. Harkinnanvaraisesti pienituloisimmille omavastuuosuus voisi olla vielä matalampi tai se voitaisiin poistaa kokonaan. Kotitalousvähennystä on mahdollista laajentaa. Olemme ehdottaneet myös energiarahaa, joka olisi suoraan ihmisille ohjautuva tukimuoto kuten nyt käytössä oleva sähkötuki,” kertoo Holopainen kannattamistaan toimista.

Holopaisen mukaan huomiota on kiinnitettävä enemmän niihin yrityksiin, joiden toimintaa sähkön hinnan nousu uhkaa. Apua tulisi hänen mielestään tarjota talven yli, jotta vältyttäisiin konkursseilta.

Hintakatto tässä yhteydessä tarkoittaisi, että valtio kompensoisi automaattisesti ylimenevän osan hinnasta. Se ei siis ole sähkön hinnoittelumallin muuttamiseen viittaava ehdotus. ”Automaattiset hinnanalennukset, kuten ekonomistien laajasti kritisoima arvonlisäveron alennus ja sähkön hintakatto ovat kalliita eivätkä toimi kannustimena vähentää sähkön kysyntää. Toki on samalla realistista huomioida, että lähes kaikki tukimallit pienentävät kannustimia vähentää sähkön käyttöä,” Holopainen sanoo.

”Korkeat sähkölaskut on siirretty kuluttajille, eikä kaikissa tapauksissa perustellusti. Lisäksi osa sähkönmyyjistä on määrittänyt sopimusehtoja, kuten irtisanomismahdollisuutta, käyttäjien kannalta aiempaa heikommaksi. Viranomaisilla on velvollisuus valvoa kuluttajien oikeuksia,” Holopainen muistuttaa.

Windfall-verolla on mahdollista maksaa nyt päätettäviä sähkötukia. Näin valtion talous ei ota niin suurta lovea. Hinnoittelun ongelmia sekään ei korjaa. “Olen itse sillä kannalla, että myös sähkön markkinahinnoittelun mallia tulisi korjata. Ratkaisuja tähän haetaan EU-tasolla,” Holopainen sanoo.

Holopaisen mukaan yhtäaikaisia kulutuspiikkejä tulisi ohjata myös tehokkaammin ennakoivalla tiedotuksella. “Sähköverkkoja hallinnoivalla Fingridillä on hyvät ennusteet sähkönkulutuksesta. Tekstiviesteillä sähkön kulutushuipuista tiedottaminen kannattaa ottaa käyttöön. Näin kotitaloudet ja yritykset pystyisivät loiventamaan kulutuspiikkejä ja alentamaan yhteisesti kaikkien maksamaa hintaa,” ehdottaa Holopainen.

Talousvaliokunta käsittelee energiapolitiikan tilannetta EU:ssa ja Suomessa tämän viikon kokouksessa.

Yhteystiedot:
Kansanedustaja, kauppatieteilijä Mari Holopainen
Talousvaliokunnan jäsen
mari.holopainen@eduskunta.fi
+358505143452

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro valtion talousarviosta 2023

Arvoisa puhemies,

Käsillä on tämän hallituksen viimeinen budjetti. Vaikka hallitus on tuonut yli 900 pääasiassa edistyksellistä lakiesitystä eduskuntaan, ovat kriisit koetelleet.

Ihmisten huoli taloudellisesta toimeentulosta on kasvanut ruuan hinnan ja asuntolainojen korkojen noustessa. Sähkölaskut koettelevat koteja nyt varsin sattumanvaraisesti sähkösopimuksen tyypistä ja lämmitysmuodosta riippuen. Vain hyvin pienellä osalla suomalaisista on kyky selviytyä useiden tuhansien kuukausieristä. Vihreiden mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, että kukaan ei jää pulaan. Tarjoamme apua toimeentuloon ja laskuista selviytymiseen valtion kautta. 

Valtion kompensointi tarjoaa vain nopeaa helpotusta, mutta ei pysyviä ratkaisuja. Osalla energiayhtiöistä tuotantokulut ovat muuttuneet vain vähän. Hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan perusteella. Siksi on välttämätöntä katkaista kohtuuttomien voittojen takominen ihmisten, ja valtioiden maksukyvyn kustannuksella. Vihreiden kannattama windfall-vero on tarpeellinen. Myös hinnan määräytymisestä on tehtävä kestävä uusissa olosuhteissa. Inflaation taustalla on energian hinnan nousu –  energia hinnan nousuun on tuotava ratkaisuja. 

Energiaviranomaisten tehtävänä on ollut huolehtia energian saatavuudesta. Se ei enää riitä – on kyse myös hinnasta, jonka on säilyttävä kestettävänä. On huolehdittava, että käytössämme on kriisiaikojen paras osaaminen ja organisaatio, jolla on valmius reagoida nopeasti. 

Arvoisa puhemies, 

On muistettava, että jokaisen talouskriisin dynamiikka on erilainen. Ei ole valmista kriisin ratkaisemisen sabluunaa. On seurattava useiden talouden indikaattoreiden, kuten työllisyyden, kehittymistä ja tehtävä tarvittaessa uusia nopeita johtopäätöksiä. Finanssikriisi opetti, että niukkuus johtaa supistuvien voimavarojen kierteeseen. Viime vuodet osoittivat, kuinka talous voi ylikuumentua. Kriisi, jonka pohjalla on sodan aiheuttama energiainflaatio ja takana pandemia, on tilanteena uusi. 

Jokainen kriisi synnyttää myös populismia. Ilmastokriisin torjuminen tai tuulivoima eivät ole syynä käsillä olevaan sodan aiheuttamaan energiakriisiin. Suomen asema olisi tukalampi, jos olisimme kiinni venäläisessä fossiilienergiassa. Vaikka on energiapula, ei turve muutu uusiutuvaksi energialähteeksi. Eikä hiilinielujen romahtaminen voi jatkua.

Suomi jatkaa apua Ukrainalle. Ukrainalaiset kantavat suurimman taakan. 

Arvoisa puhemies,

Talouden hiipumisesta huolimatta työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, joka 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Käsillä on heikkenevien talousnäkymien ohella työvoimapula ja useiden naisvaltaisten alojen pitkäaikaisten rakenteellisten palkkakuoppien aiheuttama kriisi niin sairaanhoidossa kuin varhaiskasvatuksessa. Tämä vaatii täyden huomiomme. 

Koulutuspaikat eivät riitä ratkaisemaan työssä jaksamista, mutta niitäkin tarvitaan. Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta päätti osoittaa varhaiskasvatuksen opettajien uudet koulutuspaikat ja lisärahoituksen alueille, joissa opettajista on suurin puute. Eduskunta painottaa, että on myös tärkeää turvata muuntokoulutus. 

Vihreiden mielestä investoinnit koulutukseen ja osaamiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä nyt ja tulevalla kaudella.

Arvoisa puhemies,

Kriisin keskellä ei tule pysähtyä ja hukata katsetta. On tunnistettava, että luontokato etenee. Vihreiden johdolla olemme panostaneet luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Tässä vuosibudjetissa teemme vielä kuuden miljoonan euron lisäpanostuksen. Talouden on toimittava luonnonvarojen kannalta kestävissä rajoissa. Uudet investoinnit esimerkiksi vetyteknologiaan kertovat siitä, että suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen pohjalle rakentuu uutta liiketoimintaa. Suomalaiset yritykset ovat tarttuneet kiertotalouden luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja tätä työtä tulee yhä voimakkaammin tukea lainsäädännöllä. 

Tutkimusinvestoinnit ja osaavat ihmiset luovat pohjan taloudelle. TKI-verovähennyksen ohella on huolehdittava korkeakoulujen perusrahoituksesta. Työllisyysasteen nosto vihreiden tavoittelemaan 80 prosenttiin vaatii merkittäviä investointeja uusiin aloituspaikkoihin. Olemme avanneet uusia aloituspaikkoja ja työ jatkuu.

Arvoisa puhemies,

Menojen tulee olla tasapainossa tulojen kanssa. Talouden tasapainottamista tarvitaan rakenteellisten uudistusten lisäksi. Lopulta tulot kuitenkin ratkaisevat.

Voimme valita leikkausten ja supistuvan julkisen talouden tien, mutta me vihreät haluamme valita sen toisen tien, jossa tehdään ne toimet, joiden avulla Suomi pärjää. Tuottavuuden nostaminen on tärkein tavoite taloudessa. Keinot tuottavuuden nostamiseen ovat tiedossa. Valinta on meidän. Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen, joka on aloitettu tällä kaudella. 

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Taiteilijoiden toimeentuloon tarvitaan parannuksia – näyttelypalkkiomallia tulee laajentaa

 

TIEDOTE
22.11.2022

Kansanedustajat Mari Holopainen ja Outi Alanko-Kahiluoto: Taiteilijoiden toimeentuloon tarvitaan parannuksia – näyttelypalkkiomallia tulee laajentaa 

Tänä vuonna taidemuseoissa on otettu käyttöön näyttelypalkkiomalli. Se on korvaus, joka maksetaan taiteilijalle näyttelyä varten tehdystä työstä, kuten näyttelyn ripustamisesta, teosten kuljettamisesta, yleisöluentojen pitämisestä tai näyttelyn markkinoinnista.

Museoiden näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen varattiin 1 000 000 euroa valtion vuoden 2022 talousarviossa. Ensimmäiset määrärahat on jaettu.

Vihreiden kansanedustajat Mari Holopainen ja Outi Alanko-Kahiluoto esittävät, että näyttelypalkkiomallia tulisi laajentaa myös pienempiin näyttelyorganisaatioihin, kuten ammattimaisesti toimiviin gallerioihin ja näyttelytiloihin.

“Kulttuuri ja taide ovat perusoikeuksia, mutta myös merkittäviä elinkeinoja. Kaikilla on oltava mahdollisuus nauttia kulttuuripalveluista ja taiteen harrastamisesta. Samalla on varmistettava, että taiteilijat saavat tekemästään työstä kohtuullisen korvauksen,” kommentoi Holopainen.

“Kuvataiteilijoiden tulotaso on kaikista taiteilijaryhmistä heikoin. Muusikot voivat työllistyä työsuhteisiin orkesteriin ja näyttelijät teatteriin, mutta kuvataiteen alalla ei ole vastaavaa työllistävää rakennetta. Sen sijaan kuvataidealalla edelleen tyypillinen käytäntö on, että taiteilija maksaa omien teostensa esittämisestä galleriavuokraa”, perustelee Holopainen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laati vuonna 2021 ehdotuksen näyttelypalkkiomalliksi. Työryhmän loppuraportin mukaan mallin piiriin tulisi kuulua museoiden lisäksi muutkin näyttelyjärjestäjät, jotka saavat merkittävää toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskukselta.

“Taiteilijoiden näyttelypalkkiojärjestelmää tulisi laajentaa koskemaan myös ei-kaupallisia gallerioita ja näyttelytiloja. Näyttelypalkkioiden vakiintuminen luo kuvataiteen kentälle merkittävän työllistävän rakenteen, joita ei kuvataiteen alalla juurikaan ole sekä viitoittaa tietä yhdenmukaisille sopimus- ja korvauskäytännöille,” korostaa Alanko-Kahiluoto.

Myös museoita pienemmillä visuaalisen alan näyttelytoimijoilla, kuten taidegallerioilla ja taidenäyttelyitä järjestävillä taiteilijajärjestöillä, on Holopaisen ja Alanko-Kahiluodon mukaan vahva halu sitoutua malliin ja omaksua se osaksi alan yleisiä korvauskäytäntöjä.

Kuvataidenäyttelyiden suosio on Suomessa korkea. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 kuvataidenäyttelyihin tehtiin yhteensä yli 4,8 miljoonaa vierailua. Se on enemmän kuin tanssin, teatterin, oopperan ja sirkuksen kävijämäärät yhteensä (4,2 milj.).

Mari Holopainen ja Outi Alanko-Kahiluoto ovat jättäneet 18.11.2022 kirjallisen kysymyksen näyttelypalkkiomallin laajentamista. He ovat kirjoittaneet aiheesta laajemmin myös Vihreiden blogissa.

 

Lisätiedot:

Mari Holopainen
kansanedustaja
+358505143452
mari.holopainen@eduskunta.fi

Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja
+358 50 512 1727
outi.alanko-kahiluoto@eduskunta.fi

« Older posts Newer posts »

© 2025 Mari Holopainen

Theme by Anders NorenUp ↑