Kuva: Martiina Woodson

Aiemmassa elämässä ehdin jo melkein kyllästyä innovaatio-sanaan. Vajaa vuoden kokemus eduskunnasta saa nopeasti ikävöimään sitä, että edes pieni osa tästä keskustelusta ja start-up-pöhinöistä rantautuisi Arkadianmäelle. Tarve monipuolisemmalle elinkeinorakenteelle on todettu, mutta politiikkatoimet ovat aivan liian hitaita. ”Suomi on vientivetoinen maa” on slogan, jonka täällä kuulee usein. Harmittavan usein tällä tarkoitetaan sitä, että mikään ei saisi muuttua. Samoin vetoamalla mystiseen ”elinkeinoelämään” saatetaan vaatia edustajan suulla tiettyä säilyttävää toimenpidettä, vaikka elinkeinoelämä rakentuu monenlaisista tarpeista ja tulevaisuuden näkymistä. Olen huolissani tästä, koska mikäli jäädään muljumaan siinä kuvitelmassa, että nykyistä yritysrakennetta tulee suojella, eduskunnan toimenpiteet ja investointikohteet eivät tule kohdentumaan hyvinvointia turvaavalla tavalla.

Talouspolitiikan arviointineuvosto, Suomen Pankki ja elinkeinojen rakennetta tutkivat tahot ovat tuoneet esiin, että tärkeimpiä politiikkatoimia ovat koulutusinvestoinnit ja osaamispohjaisen kasvun tukeminen. Suurin osa tulevista työpaikoista tulee syntymään aloille, joissa tarvitaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjoamaa koulutusta. Siksi olemme nyt päättäneet oppivelvollisuuden pidentämisestä, ja ammatillisten oppilaitosten resurssikriisiä korjattiin ja korkeakoulutuksen rahoitusta nostettiin hieman. Helsingin ja kasvukeskusten osalta tulisi tarjota myös riittävä määrä lukiokoulutusta ja korkeakoulutuksen aloituspaikkojen osalta tarvitaan merkittävä lisäys.

Tavoitteena tulee olla osaamispohjaisen ja kestävän tuottavuuskasvun edistäminen. Helsinki on tässä onnistunut varsin hyvin. Nyt on tärkeää luoda nopeat väylät työllistyä ja hyvä elinympäristö tänne muuttaville. Lakiin ja asetuksiin voi suhtautua uhkana tai mahdollisuutena. Globaalia materiaalien kulutusta tulee leikata vähintään puoleen nykyisestä tasosta. EU:n koneisto on saanut kohtuullisen nopeasti käännettyä katsetta kestävän kehityksen rahoitusta kohti Green Dealin avulla. Kiertotalous esimerkiksi luo uutta työtä ja liiketoimintaa. Ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa, että kaikki samat työpaikat eivät säily, mutta tilalle tulee uusia, kun tartumme niihin.

Mari Holopainen, vihreiden kansanedustaja

 

Kolumni on julkaistu alunperin Helsingin Uutisissa 26.2.2020.