Avainsana: Koulutus (Page 2 of 2)

Arjen ymmärtäminen on tärkeää politiikassa.  Koulujen osalta arki on muuttunut useimpien päättäjien omista kouluajoista. 90-luvulla ala-asteaikanani kärsittiin lamasta, ja haluttiin suunnata kohti uutta eurooppalaista yhteistyötä suomettumisen jäljiltä.

Pääsin käymään pari viikkoa sitten kouluvierailulle Pitäjänmäen peruskoulussa. 480 oppilaan koulussa on luokka-asteet 1-9 ja lisäksi kuulovammaisille oppilaille opetusta ja alueellisia erityisluokkia. Koulun oppilaista kolmasosa on ei suomea äidinkielenään puhuvia ja neljäsosa erityisopetuksessa. Olin utelias kuulemaan Pitäjänmäen peruskoulun rehtorin Katriina Aaltion kokemuksia toimivan opetuksen järjestämisestä. Tässä kuulumisia yhden koulun arjesta.

Pitäjänmäellä hyviä tuloksia on saavutettu mm. perusteellisella lukujärjestysten suunnittelulla. Lukujärjestykset suunnitellaan niin, että kaikki opetus pyritään toteuttamaan luokkakokoa pienemmissä ryhmissä ja useimmiten opettajatiimeissä. Pienemmissä ryhmissä aikaa jää myös erityistarpeisten oppilaiden huomioimiseen ja riittävän tuen tarjoamiseen. Tiimiopettajuus hyödyttää sekä oppilaita että opettajia. Lukujärjestysten suunnittelu vie sekä rehtorilta että luokanopettajilta ja erityisluokanaopettajilta paljon aikaa, mutta lopputuloksena oppilaiden on mahdollista opiskella heille mahdollisimman sopivissa ryhmissä.

Toinen mielenkiintoinen kuulemani asia on, että Pitäjänmäellä toteutetaan integroitua katsomusaineiden opetusta, mikä tarkoittaa, että eri uskontoon ja elämänkatsomustietoon kuuluvat oppilaat opiskelevat kaikille yhteistä katsomusainetta. Se on mahdollista siltä osin, kun oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt ovat yhteneväiset.  Kirkko ja kaupunki –lehti on kertonut kokeilusta täällä. Rehtori Katriina Aaltion mukaan kokemukset ovat olleet hyviä ja myös oppilaiden vanhemmat ovat suhtautuneet yhteisopetukseen myönteisesti.

Huoli poikien putoamisesta

Poikien pärjääminen koulussa ja syrjäytyminen huolettaa monia.  Oppivelvollisuuden päätyttyä yhdeksännen luokan jälkeen useat pojat ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä. Tiedetään, että yli 20 000 nuorta helsinkiläistä on ilman toisen asteen tutkintoa, ja se merkitsee suurta syrjäytymisriskiä.  Kysyin Katriina Aaltiolta, mikä voisi hänen mielestään olla ratkaisu syrjäytymisen estoon. ”Näen, että nivelvaihe yhdeksännen luokan jälkeen on erityisen tärkeä. Poikien tulee saada riittävää tukea jo peruskoulussa, mutta myös toisella asteella. Erityisopettajien määrää tulisi lisätä myös toisella asteella.”

Lähes 40 % Helsingin kouluista on oikeutettuja ns. positiivisen diskriminaation määrärahaan sillä perusteella, että ne toimivat keskimääräistä haastavammalla alueella. Kulut voivat käyttää koulukohtaista määrärahaa harkintansa mukaan  syrjäyttämisen ehkäisyyn. Määräraha auttaa kouluja mm. erityisopetuksellisen osaamisen kasvattamisessa. Tämä on tärkeä asia.

Resurssipulaa ei saisi olla niissäkään kouluissa, joissa ei ole mitään erityistehtäviä. Kirjoissa, avustajissa ja erityisopettajissa on joudutttu säästämään. Resurssit eivät välttämättä riitä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaamiseen. Tämä huolenaihe on näkynyt myös vanhemmille, tässä eräs vanhempien kertoma esimerkki.

Kuluneella hallituskaudella koulutuksen määrärahoja on leikattu. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kärsivät erityisesti toisen asteen leikkauksista.  Lyhytnäköiset leikkaukset aiheuttavat pitkäaikaista vahinkoa, jonka korjaaminen vaatii seuraavalta hallitukselta mittavia toimia. Koulutukseen on jälleen panostettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä niin tukea vaativien oppilaiden ohjaamiseen niin peruskoulussa kuin toisellakin asteella.  Opetukseen pitää ohjata riittävät resurssit, jotta oppilaat saavat tarvitsemansa tuen joka asteella. Jokaisesta oppilaasta on pidettävä huolta. Tämä kaikki on myös viisasta talouspolitiikkaa.

Lue täältä lisää Vihreiden koulutuspoliittisista tavoitteista.  Rakennetaan maailman paras koulutus!

Mari Holopainen on Vihreiden kansanedustajaehdokas Helsingissä numerolla 30

Mari Holopainen luokkakuvassa

Olemme Johanna Nuortevan kanssa nostaneet pitkään esiin riittävien ja lasten tarpeista suunniteltujen päiväkoti- ja koulutilojen tarvetta esiin.  Nyt jätimme yhteistyössä seuraavan talousarvioaloitteen (13.3.2019):

Kasvatuksen ja koulutuksen tilojen toimivuus ja riittävyys ovat keskeisiä Helsingin palveluiden haasteista. Aloitteessa esitetään, että kasvatukseen ja koulutukseen perustetaan tilasuunnittelun pedagoginen asiantuntijaryhmä. Tällä tavoitellaan lasten ja nuorten oppimista ja kehitystä parhaiten tukevia oppimisympäristöjä.

Koulu- ja päiväkotirakennuksen merkitys on pedagogisesti suuri. Lapsilla ja nuorilla aivojen kehitys on vielä kesken, ja aivojen etuotsalohko kehittyy yli 25-vuotiaaksi. Päiväkoti-ikäisillä tai kouluikäisellä ei ole vielä samanlaista kykyä toiminnan ohjaukseen ja tarkkaavuuden kohdistamiseen tai keskittymisen ylläpitämiseen kuin aikuisella. Uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan tarpeen muuttaa koulurakennuksia ja tarkoittaa, että tilantarve kouluissa on lisääntynyt. Koulurakennuksien oppilaskohtaista mitoitusta on tästä syystä tarpeen kasvattaa suunnittelmissa. Opetuksessa tarvitaan paljon havaintovälineitä ja monenlaista materiaalia. Opetuksessa tarvitaan rauhallisia työskentelytiloja ja kotiluokat jokaiselle koulun luokalle. Näiden lisäksi tarvitaan tiloja eriyttämiseen ja monipuolisiin työskentelytapoihin. Levottomissa tai meluisissa avoimissa tiloissa työskentely ei tue lapsen aivojen kehittymistä eikä oppimista.

Tärkeää taustatietoa jatkokehittämiselle saadaan kartoittamalla opettajien näkemykset ja kehittämiskohteet niistä kouluista, joissa rakennus on toteutettu avoimena oppimisympäristönä. Käyttäjäkyselyjen ja tutkimuksen kautta määritellään reunaehtoja arkkitehdille koulujen suunnittelua varten. Olisikin tärkeää, että koulujen kuten myös päiväkotien suunnittelussa tunnistetaan tarkoin, että rakennus on pedagoginen työkalu ja siksi kasvatustieteilijöistä, kehityspsykologeista sekä kasvun neurobiologian asiantuntijoista ja tilasuunnittelijoista kootaan ryhmä, joka määrittelee tutkimukseen pohjautuen oppimista ja lapsen ja nuoren kehitystä parhaiten tukevat mallit oppimisympäristöihin.

Jokaisen peruskorjauksen ja uudisrakennussuunnittelun yhteydessä on myös kuultava alueen opettajia ja oppilaita, joilla on käsitys opetuksen arjen tarpeista. Koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelussa on otettava jatkossa mitoituksessa huomioon kasvanut oppilaskohtainen tilantarve ja varattava rahoitus koulurakennusten kasvaneen tilantarpeen tuomiin kuluihin sekä rakentamisessa, peruskorjaustöissä että vuokranmaksussa. Koulujen ja päiväkotien tilamitoitussuunnittelussa on oltava riittävä väljyys, jotta lähikoulu- ja päiväkotipaikka voidaan taata.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kokoaa asiantuntijaryhmän määrittelemään tutkimukseen ja tietoon sekä kokemuksiin ja tarpeisiin pohjautuen tavoitteet ja määritelmän toimiville koulu- ja päiväkotirakennuksille.

Mari Holopainen on vihreiden kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas
Johanna Nuorteva on vihreiden varavaltuutettu ja suomenkielisen kasvatus- ja koulutusjaoston jäsen

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostamalla voidaan myös tehokkaasti torjua eriarvoistumista.

Monet meistä muistavat, kun 90-luvun lama-aikana päätettiin lomauttaa opettajia. Parin viikon aikana ei varsinaisesti opiskeltu, kunhan vaan selvittiin. Lama-aika on kalapuikkojen ja paikallispankkien hiihtokilpailujen lisäksi piirtynyt ikäpolvemme muistiin.

 Pohjanmaalla Nurmossa hiihtokisoissa. Kuvassa Mari Holopainen 

Nyt jälleen olemme tilanteessa, jossa useat puolueet ovat sanoneet tekevänsä rajuja leikkauksia. Lapsista on helppo säästää, koska heillä ei ole takanaan rahakkaita etujärjestöjä.  Ja lapsuuteen panostaminen tuottaa takaisin vasta pitkähköllä aikavälillä. Mutta jatkamalla koulutukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistunutta leikkauspolitiikkaa murennamme pohjan tulevaisuuden kasvulta ja hyvinvoinnilta.

Suomessa etsitään kiivaasti taloudelle uutta suunta tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja samalla unohdetaan, että nykymaailmassa työpaikat syntyvät yhä enemmän uusilta aloilta, joita meidän tulee olla luomassa. Parhaat mahdollisuudet uuden syntymiseen saadaan yhteiskunnasta, jossa kaikilla sen jäsenillä on mahdollisuus käyttää lahjojaan ja panostaa uusien ideoiden ja toimintatapojen luomiseen.  Keskeisessä asemassa on suomalainen kasvatus- ja koulutuspolitiikka, josta myös muu maailma on yrittänyt ottaa oppia lähimenneisyydessä.

Kasvun avain, etenkin länsimaissa, on inhimillisen pääoman kehittyminen. Tämä  nostaa tuottavuutta ja johtaa talouskasvuun. Inhimillisen pääoman tuoton taustalla on koulutus. Myös päiväkodeilla ja varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli. Lasten oppimisen taitojen kehittymisen kannalta varhaiset ikävuodet ovat erityisen tärkeitä. Tämän takia riittävästi resursoitu varhaiskasvatus on koulutuksen rinnalla yksi tärkeä Suomen tulevaisuuden pitkän aikavälin menestystekijä. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja koulutuksella voidaan myös tehokkaasti torjua perhetaustoista aiheutuvaa eriarvoistumista ja antaa jokaiselle lapselle paremmat mahdollisuudet menestyä. Pienet laatuerot koulutuksessa edistävät koko kansantalouden korkeaa osaamisen tasoa.

Viime vuosikymmenten menestysalojen vaikeudet ovat johtaneet Suomen talouskasvun heikentymiseen. Tämä aika on kuitenkin jättänyt myös paljon sellaista osaamista, jonka avulla uusi nousu on mahdollinen. Suomalainen korkea osaaminen on edelleen käytettävissä ja kehitettävissä. Tämän osaamisen valjastamiseen tarvitaan kasvua ja uudistumista tukevia poliittisia päätöksiä.

Pelkästään teollisuuspolitiikalla ei uusia toimialoja tai menestystä löydy. Huolehditaan koulutuspolitiikasta. Uusien ideoiden syntymiseksi tarvitaan uskallusta ajatella eri tavoin ja ilmapiiriä, jossa tuetaan toisia.  Annetaan lapsille eväitä muuttaa maailmaa. Läpi maan ulottuva tasokas päiväkoti ja peruskoulu estävät eriytymistä ja mahdollistavat yhteistyötä yli erilaisten perhetaustojen.

Mari Holopainen ja Terhi Ravaska 

Mari Holopainen on jatko-opiskelija Aalto-yliopistossa ja eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.
Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnassa, lahjoita vaalikampanjaani. Pienikin lahjoitus on arvokas ja lisää näkyvyyttä. Olet myös tervetullut tukiryhmääni.

Terhi Ravaska on jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa.

Kuva: Susanna Kekkonen