Tekijä: mari.holopainen (Page 6 of 17)

Suomella ei ole varaa jättää EU-alueen ulkopuolelta muuttavia eri alojen erityisosaajia ja heidän perheitään ulkopuolelle.  Kaipaamme lisää esimerkiksi teknologia-alan osaajia. Työskentelyyn ja yrittäjyyteen liittyviä lupaprosesseja tulisi nopeuttaa. Myös epätyypillisemmät tilanteet, kuten alkuvaiheen kasvuyritykset ja sijoittaminen, tulisi huomioida paremmin.  Jätin kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta osaajapulaa pystytään ratkomaan mahdollisimman joustavasti ja miten erityisesti työperusteisia ja yrittäjyyteen liittyviä lupaprosesseja helpotetaan.

Suomeen muodostunut viime vuosina lupaava kansainvälisten startup-yritysten alusta, johon esimerkiksi kasvuyrittäjyys- ja sijoittajatapahtumaverkosto Slush on osaltaan myötävaikuttanut. Työ- ja elinkeinopolitiikan osalta on edelleen mahdollisuuksia tunnistaa ja huomioida paremmin, että kymmenet erittäin lupaavat nykyiset ja tulevat kasvuyritykset muodostavat keskeisesti tulevan pärjäämisemme edellytyksiä.

Suomi on pitkä maa, jossa on useita muuttotappioalueita. Kun toivotamme kymmeniätuhansia eri alojen osaajia tervetulleiksi, vaikutamme myönteisesti ja laajasti Suomen tulevaisuuteen. (Kirjallinen kysymys kuvan alla)

Kirjallinen kysymys yrittäjyys- ja työperusteisten lupien joustavoittamisesta

Osaajapula on haasteena erityisesti nopeasti kasvavien toimialojen pärjäämiselle. Erityisasiantuntijoiden joustavien maahanmuuttamisen ja työskentelymahdollisuuksien avaaminen EU-maiden ulkopuolelta tuleville henkilöille on keskeistä.

Yhteiskunnan toimintojen, infrastruktuurin ja palveluiden turvaamisen mahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen ja työllisyyshaasteet. Koulutusaste ja tuottavuus eivät Suomessa ole kehittyneet tavoitellusti. Kunnianhimoinen koulutusasteen nosto ja talouden rakenteiden uudistaminen ovat keskeisiä toimia, jotta kattavat julkiset palvelut voidaan taata ja valtion tulopohja turvata nykyistä paremmin tulevaisuudessa. Suomessa on myös useita alueita, joissa muuttotappio on suurta ja asumisen ja työskentelyn edellytykset heikentyneet. Riittävän työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen vaikuttaisi todennäköisesti myönteisesti myös nykyisten muuttotappioalueiden kehittymiseen.

Suomeen muodostunut viime vuosina lupaava kansainvälisten startup-yritysten alusta, johon esimerkiksi kasvuyrittäjyys- ja sijoittajatapahtumaverkosto Slush on osaltaan myötävaikuttanut. Työ- ja elinkeinopolitiikan osalta on edelleen mahdollisuuksia tunnistaa ja huomioida paremmin, että kymmenet erittäin lupaavat nykyiset ja tulevat kasvuyritykset muodostavat keskeisesti tulevan pärjäämisen edellytyksiä. Kasvuyritysten toimintaedellytysten mahdollistaminen on taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta kriittistä, koska startup-yritykset toimivat merkittävinä työllistäjinä ja kasvun edistäjinä. Osa yrityksistä osallistuu globaalien ongelmien, kuten ilmastokriisin ratkaisemiseen. Suomalainen startup-ekosysteemi toimii kansainvälisestikin vertaillen erittäin vetovoimaisena sijoituskohteena, ja sen jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä.

Osaajien rekrytointi ja maahanmuuton tärkeys on laajasti tunnistettu. Työlupien tulisi huomioida paremmin myös opiskelijoiden, yrittäjien, erityisosaajien, teknologiaosaajien ja epätyypillisissä työtilanteissa olevien, kuten esimerkiksi sijoitustoimintaa harjoittavien mahdollisuudet hakea lupaa asua ja työskennellä Suomessa. Kasvuyritysten elinkaaren eri vaiheet ja erilaiset roolit olla niissä osallisena olisi huomioitava. Alkuvaiheessa voimakkaaseen kasvuun pyrkivillä yrityksillä ei useinkaan ole merkittävää liikevaihtoa, eikä palkkatuloja, vaikka toiminta olisi kasvavaa ja houkuttelisi pääomasijoittajia. Erityisasiantuntijoiden oleskeluluvan joustavoittaminen olisi tärkeää, jotta erilaiset yritykset ja työtilanteet tulisivat huomioiduksi.

Keskeistä Suomen houkuttelevuudessa on myös se, miten helposti tulijan perhe saa luvan tulla, jäädä maahan ja pystyy sopeutumaan uuteen ympäristöön. Saapumisen mahdollisuuksiin vaikuttaa tällä hetkellä paikoittain englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen huono saatavuus. Myös muiden kieliryhmien huomioiminen on tärkeää. Koulutusmahdollisuudet eri kielillä ovat tärkeitä erityisesti, mikäli tulijat eivät ole jäämässä maahan pitkäaikaisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta osaajapulaa pystytään ratkomaan mahdollisimman joustavasti,

millaisiin toimiin hallitus ryhtyy erityisesti työperusteisten ja yrittäjyyteen liittyvien lupaprosessien helpottamiseksi,

ja miten hallitus aikoo edistää hakujen digitalisoimista ja nopeuttamista, erilaisten työ- ja elämäntilanteiden huomioimista, erityisasiantuntijoiden ja kasvuyritysten erityispiirteiden parempaa tunnistamista ja perheiden joustavampaa maahantuloa, jotta talouden ja työllisyyden kannalta keskeiset toimintaedellytykset turvataan?

Mari Holopainen, Vihreä eduskuntaryhmä

Kuva: Susanna Kekkonen

Helsingin kuntavaaleissa vuonna 2017 otettiin käyttöön pormestarimalli, jossa virkasuhteessa toimivan kaupunginjohtajan sijaan kaupunkia johtamaan valitaan pormestari ja apulaispormestarit. Tarkoituksena on vahvistaa vaalitulokseen pohjautuvaa kaupungin poliittista ohjausta, mikä on hyvä tavoite.

Julkisen keskustelun kautta on muodostunut kuva siitä, että yksi tärkeä tavoite – asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden edistäminen – on jäänyt pormestarimalliin käytetyn energian jalkoihin. Kuntavaaleissa ratkaistaan ihmisten arkeen vaikuttavia asioita, joihin kuntalaisilla on laajasti näkemyksiä ja annettavaa.

Osallisuuden ja asukaslähtöisyyden edistäminen ovat kaupungille keskeisiä tavoitteita, joiden vahvistamiseen pormestarimalli tarjoaa hyvät eväät. Helsinki lupaa, että parempaa Helsinkiä rakennetaan yhdessä, ja osallisuusmallin perustaksi on valittu kaupunkilaisten tieto ja osaaminen. Käytännössä kaupunkilaisten mahdollisuudet ja kyky vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin oikea-aikaisesti ovat kuitenkin edelleen rajalliset. Syynä siihen on erityisesti se, ettei asukkaita oteta riittävän vakavasti valmistelun alkuvaiheessa, jolloin vaihtoehdot ovat aidosti avoinna.

Jotta jokaisen idealla olisi tasapuolinen mahdollisuus toteutua, Helsinki on etsinyt ratkaisuja osallisuuden kehittämiseen äänestyksen kautta toteutuvasta osallistuvasta budjetoinnista, vapaaehtoistyön helpottamisesta ja stadiluotseista. Stadiluotsit ovat läsnä esimerkiksi kaupunginosien some-ryhmissä ja kertovat ajankohtaisista teemoista. Tämän työn pitää saada lisää painoarvoa. Pelkkä tiedotus ei riitä, vaan tarvitaan tapoja lisätä asukkaiden todellista vaikutusvaltaa.

Kevään pormestarivaalissa ratkotaankin tärkeää asiaa; Osallisuusmallin mukaan pormestari vastaa kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. Kunkin toimialan – koulutuksen ja kasvatuksen, kaupunkiympäristön ja kulttuurin ja vapaa-ajan ja sosiaali- ja terveystoimen – tulee laatia osallisuussuunnitelma, joka kuvaa osallisuutta koskevat tavoitteet ja kärkihankkeet. Seuraavalla valtuustokaudella kunkin lautakunnan uusien luottamushenkilöiden kannattaisi käydä suunnitelma alussa läpi ja vaikuttaa siihen, miten osallisuus toteutuu.

Vihreissä haluamme edistää kaupungin avoimuutta myös tiedon saatavuutta parantamalla. Helsingin kaupungin budjetin sisältämät suunnitelmat ja investoinnit olisi oltava helposti luettavissa, jolloin niitä tulisi tarkastella muun muassa kaupunginosittain. Budjettikirjan riveihin peittyy muuten helposti se, ettei pitkään kaivattua uimahallia tai lähikirjastoa olekaan toiveista huolimatta näköpiirissä. Eri kaupunginosien säännöllisen vuorovaikutuksen toteutumiseksi tulisi koota kaupungin organisaation eri tahot asukkaiden kanssa yhteen. Hyvällä suunnittelulla säästetään esimerkiksi arvokkaita lähiviheralueita.

Kaupunkien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On esitetty, että kaupungit tulevat syrjäyttämään kansallisvaltioiden merkityksen suurten ongelmien ratkaisemisessa ketterämmän luonteensa ansiosta. Muutaman henkilön tai yksipuolisen näkemyksen tai tiedon varaan rakennettu kaupunki ei kuitenkaan ole kriisinkestävä, muuntautumiskykyinen tai vastaa riittävästi erilaisten ihmisten tarpeisiin. Mukaan yhteiseen kehittämiseen tarvitaan niin vaaleilla valittuja edustajia kuin monipuolisesti asukkaita eri alueilta ja väestöryhmistä. Yksi hyvän johtajan ominaisuus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tässä haastetta ensi keväänä valittavalle uudelle pormestarille.

Vihreät hyväksyivät syksyllä uuden kunta- ja kaupunkivision, joka tavoittelee laajaa osallisuutta. Helsingin osallisuuden periaatteet on jo kirjattu kaupungin hallintosääntöön, mikä tarkoittaa, että ne sitovat koko kaupunkiorganisaatiota. Hyvät tavoitteet ovat jo olemassa, mutta niiden toteuttaminen tulisi nostaa kärkeen. Kaupungin päätöksenteon on oltava aidosti avointa ja osallistavaa. Pormestarit ja tuleva valtuusto voivat olla sidos, joka vahvistaa, että kaupunkiorganisaatio toimii yhdessä samaan suuntaan asukkaiden kanssa.

Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Vihreiden verkkosivuilla.