Kuva: Susanna Kekkonen

Ennen ensimmäisen lapsen syntymää vaivaannuin vertaistukena tarjotusta excelistä, jossa oli eri vaunumerkkien ominaisuudet vertailtuna. Vanhemmuuden ei kuitenkaan tarvitse olla äärimmilleen viritettyä suorittamista, eikä ainakaan välineurheilua, jos ei halua. Sen sijaan vauva repussa tai kainalossa voi edelleen lähteä moniin paikkoihin.

Suomalaisvanhemmat kuuluvat vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan maailman uupuneimpien joukkoon. Uupumisriskiin vaikuttaa esimerkiksi yksilökeskeinen kulttuuri sekä suorituskeskeisyys – koko kylä kasvattaa -asenne ei ole yhteiskunnassamme läsnä. On alettu puhua niin sanotusta vanhemmuuden uupumuksesta (engl. “parental burnout”).

Suomessa syntyvyys aleni 2010-luvulla jopa neljänneksellä ja erkaantui muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Entuudestaan korkea lapsettomien osuus, joko omana valintana tai ei-toivottuna, on kasvanut nopeasti vuoden 2010 jälkeen. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotrichin mukaan lastensaantia lykätään tai siitä luovutaan mm. työsuhteesta, taloudellisesta pärjäämisestä, omasta jaksamisesta tai parisuhteesta koetun epävarmuuden vuoksi.

Yhteiskunnasta tulevat paineet ja kuvitelmat täydellisestä perheenperustamisen ajankohdassa, kuten vakaasta parisuhteesta tai oikeanlaisesta työtilanteesta, kaventavat lastenhankinnan aikaikkunaa. Naisilla hedelmällisyys alkaa laskea merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen, viimeistään 35-vuotiaana. Silti hedelmällisyyteen suhtaudutaan Suomessa liian optimistisesti: Väestöliiton mukaan vuonna 2015 suomalaisnaisista 38 prosenttia arvioi naisen hedelmällisyyden laskevan merkittävästi vasta 38. ikävuodesta eteenpäin, miehillä vastaava osuus oli peräti 59 prosenttia.

Suorituspaineiden luomisen sijaan on tärkeää, että tukea on saatavilla oli kyseessä synnytyksestä palautuminen, varhaiskasvatuspaikan löytyminen läheltä tai vanhemmuuden ja parisuhteen ongelmatilanteiden ratkaisu. Jotta lapsen saaminen olisi mahdollista yhä useammalle sitä toivovalle, tulee hedelmöityshoitojen saatavuus ja kohtuuhintaisuus sekä adoptiomahdollisuudet turvata. Perheen perustaminen voi olla mahdollista myös ilman kumppania.

Valmistelemamme perhevapaauudistus tulee edistämään vanhempainvapaiden tasaisempaa jakautumista ja tasa-arvoa, kun isien tai toisen vanhemman kiintiö ansiosidonnaisista vapaista pitenee. Vihreissä olemme ehdottaneet myös ansiosidonnaista isovanhemman vapaata, jotta tukea olisi helpommin saatavilla myös lähipiiristä. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettu ja sen maksuttomuutta laajennettu. Ruotsalainen tuttava kertoi, että useat vanhemmat lähtevät ajoissa hakemaan lapsia päiväkodista. Sen katsotaan kuuluvan siihen elämänvaiheeseen, kun lapset ovat pieniä. Tarvitsemme myös Suomessa työelämän joustoja.

Useista tasa-arvoa edistävistä palveluista, kuten maksuttomasta koulutuksesta, kouluruokailusta, neuvolasta, hammashoidosta, leikkipuistoista ja kirjastoista on pidettävä jatkossakin kiinni. Neuvolan kaltaista tukea tarvitaan myös teini-iässä. Kaikille koululaisille maksuton harrastamisen Suomen malli on saatava pilottivaiheen jälkeen kaikkiin kuntiin.

Ennen kaikkea tarvitsemme koko elämänkirjon huomioivaa suhtautumista vauvoihin, lapsiin ja perheisiin. Siinä missä koronavuonna syntyvyys romahti useassa maassa, vuonna 2020 vauvoja syntyi Suomessa 900 edellisvuotta enemmän. Ajoittain vähäunisia öitä, makaronipalojen keräilyä syöttötuolin alta ja tunteita laidasta laitaan, mutta ennen kaikkea iloista naurua, pulleita käsiä ja paljon rakkautta on siis luvassa lisää.

Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden naisten verkkosivuilla.