Kulttuuri ja luovat alat ovat taloudellisesti tuottava ja työllistävä toimiala. Talouden painopisteen siirtyessä yhä enemmän aineettomaan arvonluontiin on syytä luoda lisää keinoja, joilla edistetään kulttuuria ja luovia aloja osana elinkeinopolitiikkaa.
Kulttuurilla ja luovilla aloilla on huomattavaa kasvupotentiaalia
Kulttuuri ja luovat alat ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Ennen koronapandemiaa ne muodostivat jo 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta. Suomessa luovien alojen BKT-osuus on verrokkimaita pienempi, 3,1 prosenttia, joten kasvupotentiaali on huomattava. Kulttuuri on siis taloudellista toimintaa sekä voimakkaasti kasvusuuntainen ja tuottava ala. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luovien alojen työpaikkojen lisääntyminen, BKT:n osuuden nousu ja työntekijöiden työskentelyedellytysten paraneminen.
Luovilla aloilla on monia myönteisiä kerrannaisvaikutuksia
Aineeton arvonluonti ja luova talous tulee asettaa yhdeksi kestävän kasvun kärjeksi. Luoviin aloihin ja luovan osaamisen hyödyntämiseen tehtävät panostukset nopeuttavat elinkeinorakenteen monipuolistumista, lisäävät vientiä ja jalostusarvoa. Luovaa taloutta tukevat toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti työllisyyteen. Lisäksi muiden toimialojen kilpailukykyä ja työllisyyttä voidaan merkittävästi lisätä panostamalla aineettoman pääoman ja luovan osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja taloudellisen lisäarvon synnyttämiseen nykyistä laajemmin koko taloudessa.
Kulttuuri ja luovat alat ovat työllistävä toimiala
Luovat alat ovat työvoimavaltaisia ja kulttuurialoilla työskentelevistä 28 % on yrittäjiä. Kulta ry:n selvityksen mukaan kulttuurialan työllisten palkkasumma on kokonaisuudessaan 5,1 miljardia euroa. Kotitaloudet käyttävät omia rahojaan kulttuuriin 5,7 miljardia euroa vuodessa. Kulttuurialojen tuotos on vuodessa 13 miljardia euroa. Kulttuuriala työllistää suoraan 77 000 työntekijää ja välillisesti 46 000 työntekijää. Julkinen sektori kerää työtuloihin perustuvia veroja ja veroluontoisia maksuja 3,3 miljardia euroa.
Luovien alojen edistämiseksi tarvitaan uusia rahoitusinstrumentteja
Luovat alat tuottavat moninkertaisesti enemmän kuin valtio niitä tukee, ja esimerkiksi kotimaisen elokuvan tuotantotuet tuottavat yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn. Kulttuurivienti on merkittävä mahdollisuus ja vahvistaa Suomi-kuvaa maailmalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä on suositellut, että kulttuuri- ja elinkeinopoliittisia rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä kehitetään ja että kulttuuripoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella. Edellinen kulttuuripoliittinen selonteko on vuodelta 2011.
Creative Business Finland kirjattiin istuvan hallituksen ohjelmaan ja se on perustettu, mutta toistaiseksi vielä huomattavasti erilaisessa muodossa. Työryhmän tavoitteena oli saavuttaa alueelliset luovien alojen ekosysteemipalvelut. Myös uudempi työryhmä esittää taide- ja kulttuurialojen tukemista osana elinkeinopoliittisia palveluita ja tukia, esimerkiksi Creative Business Finlandin kautta. Luovien alojen yritykset ovat monin paikoin vielä pieniä, eivätkä ole siinä vaiheessa liiketoiminnassaan, että Business Finlandin myöntämillä tuilla voitaisiin hakea kansainvälistä kasvua. Tukijärjestelmiä pitää kehittää tukemaan paremmin myös aloittelevia luovien alojen yrityksiä.
Kansanedustajat Mari Holopainen ja Outi Alanko-Kahiluoto jättivät kirjallisen kysymyksen kulttuurin ja luovien alojen edistämisestä vahvemmin osana elinkeinopolitiikkaa.
