Tänä viikonloppuna jälleen tuhannet helsinkiläisnuoret päättävät 9-vuotisen taipaleensa peruskoulussa. Jo parin viikon päästä loman aloituksesta nuorelle selviää, onko tämä saanut suoraan paikan ensisijaisesta hakukohteestaan, kun yhteishaun tulokset julkistetaan. Toiveidensa mukaisen paikan voi saada vielä myöhemmin kesällä joko varasijoilta nousun tai jatkuvan haun kautta. Usein ensisijainen hakukohde helsinkiläiselle nuorelle on nimenomaan lukio.
Suuressa osassa suomalaisia kuntia lukio-opinnot on mahdollista aloittaa 7,00 keskiarvon peruskoulun päättötodistuksella. Helsingissä lukioiden yleislinjoilla tilanne ei ole ollut tämä enää vuosiin. Yhä useammassa Helsingin lukiossa sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään hyvistä ja kiitettävistä numeroista koostuvaa todistusta. Tulevina vuosina lukioikäisten ikäluokkien on ennustettu myös kasvavan entisestään Helsingin sisällä. Tämä voi nostaa erityisesti tiettyjen alueiden jo nykyisellään korkeita keskiarvorajoja entisestään, mikäli riittäviä toimia ei tehdä ajoissa.
Sen lisäksi, että opiskelupaikan irtoaminen lukiosta ei ole Helsingissä itsestäänselvyys, monelle nuorelle päätös opiskelupaikan valinnasta osuu samaan aikaan monien muiden mullistusten kanssa. Peruskouluarvosanat eivät kerro koko totuutta nuoren opiskeluvalmiuksista tai kyvykkyydestä yleissivistäviin opintoihin. Joku havahtuu arvosanojen merkitykseen vasta peruskoulun loppusuoralla, toinen taas löytää oman tapansa oppia ja innostua opinnoista pienryhmäpaikan, diagnoosin varmistumisen tai opettajan vaihtumisen myötä. Yksi suoriutuu opinnoistaan tasaisesti seiskan arvoisesti. Myös näillä nuorilla tulee olla mahdollisuus lukio-opintojen aloittamiseen heti peruskoulun jälkeen.
Jotta lukiopaikka voidaan järjestää jokaiselle sen ansaitsevalle, tulee paikkoja lisätä ja toteuttaa myös alueellista tarkastelua siltä osin, missä näitä tarvitaan. Lukiopaikkojen määriä onkin kasvatettu jo kuluneella valtuustokaudella useissa lukioissa. Vuosaareen nyt kesällä valmistuva, energiatehokkaasti toimiva ja tilat 900 opiskelijalle tarjoava lukiorakennus on merkittävä askel kohti haluttua tavoitetilaa. Näitä askelia tarvitaan myös tulevina vuosina. Helsingin tulee ottaa tavoitteekseen tarjota mahdollisuus lukio-opintojen aloittamiseen jokaiselle peruskoulun päättävälle oppilaalle, jonka päättötodistus yltää 7,00 keskiarvoon lukuaineissa ja jolla on motivaatiota lukio-opintoihin.
Lukioon pääsevien ja täältä valmistuvien nuorten määrä kietoutuu myös osaksi laajempaa kokonaisuutta. Suomen pitkän ajan tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen osuutta väestöstä noin 50 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomessa korkeakoulutettujen osuus on noin 41 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 44 prosenttia. On väistämätöntä, että toimia tavoitteeseen pääsemiseksi tehdään jo toisella asteella. Pääkaupunkimme tulee ottaa tässä vastuunkantajan rooli. Oikea aika toimia on nyt.
Mari Holopainen>
Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä
Maria Jauhiainen
Peruskoulun oppilaanohjaaja
Helsingin Vihreiden Naisten puheenjohtaja