Kuva: Susanna Kekkonen
Digitalisaatio vaikuttaa meihin joka päivä. Se muokkaa maailmaa nopeasti ja laajasti yhtä aikaa ympäristökriisin, kaupungistumisen, globalisaation sekä väestön vanhenemisen rinnalla. Digitalisaatio on yhteiskunnallisesti merkittävä teema, jonka painoarvo kasvaa jatkuvasti. Sitä on kuitenkin käsitelty politiikassa vasta vähän.
Hyödyt digitalisaatiosta saadaan tavoitteellisella politiikalla
Suomessa on tuudittauduttu digitaalisesti edistyneen maan mielikuvaan, joka ei enää kaikin osin vastaa todellisuutta. Tulevaisuusvaliokunta julkaisi keskustelunavauksen: Tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollinen johtaminen. Selvityksen esipuheessa todetaan, että Suomi ei ole viime vuosina kyennyt täysimääräisesti hyödyntämään uuden teknologian suomia mahdollisuuksia. Olemme jäämässä jälkeen verrokkimaista, ja kykymme tehdä kestävän hyvinvoinnin investointeja heikkenee. Tieto, osaaminen ja teknologia ovat hyvän tulevaisuuden rakennuspuita, mutta vain, jos niihin panostetaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Vahingossa, ilman harkittua politiikkaa, emme voi saavuttaa riittävää tuottavuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta emmekä vihreää siirtymää.
Otsikkonsa mukaisesti tulevaisuusvaliokunnan selvitys kartoittaa vaihtoehtoja tietopolitiikan johtamiseen. Digitalisaatio ulottuu organisaatioiden ja sektorien rajojen yli. Tällainen ympäristö haastaa perinteisen johtamisen. Kun digitalisaation hyötyjä haetaan organisaation sisällä, tulokset ovat rajallisia. Esimerkiksi julkisen palvelun asiakkaiden tiedot sijaitsevat hajallaan eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Tällä hallituskaudella perustettu ministeriöiden yhteinen digitoimisto on erinomainen avaus uuden politiikkalohkon ja hallinnonaloja yhdistävän johtamisen luomiseksi. Toivottavasti Tulevaisuusvaliokunnan selvityksen pohjalta pystytään rakentamaan tälle kehitykselle jatkoa vaalien jälkeen.
Tietopolitiikka on nyt kuin ympäristöpolitiikka 70-luvulla
Vastaavalla tavalla kuin ympäristöpolitiikka muodostui omaksi politiikkalohkokseen vihreän liikkeen alkuaikoina, tarvitaan digitalisaation, ennakoimattomien kriisien ja demokratiaa horjuttavan disinformaation aikana kestävää, yli hallituskausien ulottuvaa tietopolitiikkaa. Vihreiden tietopoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2021 peräänkuulutetaan tietopolitiikan vahvempaa roolia. Me vihreät haluamme tukea ihmislähtöistä digitalisaatiota ja vakiinnuttaa tietopolitiikan uudeksi politiikkalohkoksi. Siinä missä edellisen sadan vuoden aikana Suomeen on luotu nykyisen hyvinvointimme perustaksi työlainsäädännön, peruskoulun ja neuvoloiden kaltaisia instituutioita, on tulevien vuosikymmenten aikana kehitettävä vastaavan tasoisia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja ajantasaista lainsäädäntöä tukemaan ja turvaamaan digitalisoituvaa elämää.
Yhteistyötä puolueiden välillä
Merkittävää digitalisaation politiikkalohkossa on myös eri puolueiden yhteistyötä korostava tekemisen tapa. Digitalisaatioon ja teknologioihin liittyvässä asioissa raja-aidat puolueiden, ideologioiden ja erilaisten eturyhmien välillä ovat matalampia kuin monella muulla alueella. Kumppanina tulevaisuusvaliokunnan selvityksen teossa on ollut Tietopolitiikka.fi -ryhmä, johon kuuluu digipolitiikan tekijöitä kaikista eduskuntapuolueista. Tietopolitiikkaryhmä on myös julkaissut tieto- ja teknologiapolitiikan suosituksia tuleviin hallitusneuvotteluihin. En olisi yllättynyt, mikäli monet näistä suosituksista etenevät vaalituloksesta riippumatta. Puolueiden erot ja arvojen kamppailu on tärkeä osa demokratiaa, mutta joillain alueilla on saavutettavissa enemmän yhdessä.