Synnytysten turvallisuus on varmistettava aina

Synnytys on ainutlaatuinen tapahtuma, joka oli aikoinaan hengenvaarallinen sekä synnyttävälle että lapselle. Nykyisin Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista saada lapsia. Äiti-lapsikuolleisuus on pientä, koska ammattitaitoinen terveydenhuollon henkilökunta on paikalla synnytyksessä ja maksuttomat neuvolapalvelut mahdollistavat sen, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.

Synnytyksiin liittyy kuitenkin myös pelkoa ja huolta, mikä on inhimillistä. Synnytyksissä voi tapahtua komplikaatioita ja fyysinen ja henkinen kuormitus on kova. Viime aikoina synnytyskokemuksiin on liittynyt lisääntyviä huolia: erityisesti pääkaupunkiseudulla kätilöt ja tuoreet vanhemmat ovat kertoneet kiireestä ja synnyttäjien lisääntyneestä turvattomuuden tunteesta. Synnyttäjiä on jouduttu ohjaamaan tilanpuutteen vuoksi jopa Hyvinkäälle saakka tai kotiuttamaan nopeasti uusien potilaiden tieltä.

Selittäviä tekijöitä kokemuksiin on useita. Esimerkiksi kätilöiden tehtävänkuvien muuttuminen toimintojen tehostamisen seurauksena, koronakriisi sekä syntyvyyden kasvu vuonna 2020 ovat lisänneet synnytyssairaaloiden kuormitusta. Pätevää työvoimaa on toisinaan hankala löytää.

Neuvolat keskittyvät synnytyksen jälkeen äidin sijasta pääosin vauvaan. Ja syystäkin, mutta neuvoloissa tulisi huolehtia vauvojen hyvinvoinnin ohella myös synnyttäneiden fyysisestä toipumisesta että mielenterveydestä. Perheen voidessa hyvin myös vauva voi todennäköisesti paremmin.

Ammattitaitoista henkilökuntaa tarvitaan lisää. Lisäresurssit mahdollistavat sen, että kätilöt saavat keskittyä ydintehtäviinsä, työvuorojärjestelyt ovat inhimillisempiä ja sijaisia helpompi rekrytoida. Osansa on luonnollisesti myös työn organisoinnin kehittämisellä ja työmotivaation lisäämisellä esimerkiksi hyödyntämällä kätilöiden erityisosaamista perhekeskuksissa sekä neuvolatoiminnan puolella.

Myös naisvaltaisten alojen arvostusta yleisesti on syytä nostaa. Synnyttäjien keski-iän noustessa terveysongelmia ja perussairauksia esiintyy synnyttäjillä aiempaa enemmän, synnytyksiä joudutaan useammin käynnistämään ja sektioiden osuus on kasvanut. Kätilöiden palkkaus ei kuitenkaan korreloi erikoissairaanhoidon vaativuuden kanssa. Aloituspaikkojen lisääminen ei yksistään riitä, mikäli koulutukseen ei riitä hakijoita tai työssä ei jakseta.

Kätilöillä on oikeus tehdä työtään hyvin ja synnyttäjillä on aina oikeus turvalliseen synnytykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarjoaa mahdollisuuksia palvelupolun sujuvoittamiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviimpään yhteistyöhön. Uudistus ei saa johtaa kasvavien kaupunkiseutujen palveluiden heikkenemiseen. Erikoissairaanhoidon palvelut ja turvalliset synnytykset voidaan turvata myös jatkossa vain huolehtimalla riittävästä rahoituksesta.