Tuleva valtuusto tulee käsittelemään osana strategiaansa merkittäviä kulttuuri-investointeja kuten Keskustakirjastoa. Myös Helsingin taidemuseon tilakysymys tulee ratkaista, koska Meilahden tiloista on jouduttu luopumaan. Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty Katajanokan tyhjillään olevaa tonttia, johon piti ensin tulla hotelli ja sitten Guggenheim-museo.
Katajanokan tontti sopisi hyvin esimerkiksi Helsingin taidemuseolle. Kulttuurimuodoista kuvataide on ollut heikosti tuettua ja Helsingillä olisi mahdollisuus profiloitua entistä vahvemmin silläkin saralla.
Useita kulttuuri-investointeja uhkaa kuitenkin vastakkainasettelu, jossa nimenomaan kulttuurin nähdään syövän esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoja. Kuitenkin Helsingin kaupungin investoinneista pieni osa kuluu keskustakirjaston tai taidemuseon kaltaisiin kulttuurihankkeisiin. Suurin osa investointibudjetista käytetään liikenteeseen ja muuhun rakentamiseen (kuvassa oleva investointijaottelu).
Näkyvien kulttuuri-investointien vastustamiseen on helppo tarttua. Mielestäni se ei ole kestävää, koska hyvinvointi pitkällä tähtäimellä syntyy osaamisesta ja nimenomaan tasa-arvoisista mahdollisuuksista oppia. Kirjastot voivat olla lapsille turvallinen ja kehittävä paikka viettää aikaa koulun jälkeen ennen kuin vanhemmat tulevat kotiin. Keskustakirjasto tarjoaa nuorille vaihtoehdon ostarihengailuun.
Investointien painopisteistä on hyvä keskustella. Vihreiden näkemyksenä on ollut se, että muun muassa Hernesaaren helikopterikentän noin 85 miljoonan liikelentotuki parille yritykselle tai Herttoniemen liikenneympyrän 100 miljoonaa euroa ovat sellaisia investointeja, joista kaupungin rahoja kannattaa ennemmin säästää. Toivon, että uusi valtuusto näkee Helsingin tulevaisuuden linkittyvän tiiviisti myös kaupunkilaisten osaamispohjaan.