”Lasten määrä yllättää Helsingin kuin talvi autoilijat” kommentoitiin osuvasti Twitterissä.

HS julkaisi 14.4.2014 mielipidekirjoitukseni koulujen lakkautusaikeista. Julkaisen alla pidemmän version kirjoituksesta.

Helsingin Sanomat uutisoi suunnitelmista lakkauttaa lähikouluja Helsingissä (10.4.2014). Samaan aikaan Helsinki on onnistunut vetämään väkeä ja kasvoi viime vuonna 8600 hengellä. Emme voi kuvitella, ettei palveluntarve kasvaisi kun Helsinkiin muuttaa lapsiperheitä, joita kaupungin on houkuteltavakin. Kaavoitus tavoittelee suurta tulevaa väestönkasvua pääkaupunkiseudulle ja tämä täytyy jatkossa ottaa paremmin huomioon budjetissa.

”Säästetään seinistä ei palveluista” –argumenttia on käytetty monenlaisiin tarkoituksiin, myös lähikirjastojen lakkauttamiseen. Ollakseen olemassa kirjasto tarvitsee seinät ja samoin koulut tarvitsevat. Tyhjä ja tarpeeton tila kannattaa toki sovittaa uusiin käyttötarkoituksiin. Eri hallintokuntien ja järjestöjen yhteistyötä voitaisiin hyödyntää paljon enemmän tilojen ja kulujen jakamisessa. Voisiko joissain tapauksissa koulun säästämiseksi vuokrata yhden siiven ulos toimistokäyttöön, mikäli ylimääräistä tilaa löytyy. Lapsimäärän kasvaessa tulevaisuudessa koulun on mahdollista jälleen laajentua.

Säästöjä haettaessa täytyy myös punnita kuinka suurin ja kuinka ahtaisiin yksiköihin lapsia voi sulloa. Viime valtuustokaudella saimme eteemme laajan palveluverkon karsimisehdotuksen. Opetuslautakunta ryhtyi huolella perkaamaan ehdotusta ja teki laajan koulukierroksen havaiten, että ylimääräistä tilaa ei ollut siinä määrin kuin paperilla esitettiin. Kokonaistilan sijaan tulisikin laskea hyötytila. Tilanne on voinut muuttua, mutta valtuutetut tarvitsevat tiedon voidakseen arvioida todellista tarvetta.

Koulu- ja päiväkotiverkon tilatarpeet ja kasvuennusteet pitäisi tutkia samanaikaisesti. Varhaiskasvatusvirasto arvioi, että lähivuosien investointiohjelmasta puuttuu useamman ison päiväkodin verran kapasiteettia. Päiväkodeissa tilasäästöä on tehty. Pienet liikuntasalit on otettu uusien lapsiryhmien käyttöön ja joissain päiväkodeissa lapset leikkivät myös eteisissä. Varhaiskasvatuslautakunta totesi juuri, että tilat on tiivistetty äärimmilleen ja varaa ei ole tiivistää palvelutasoa enempää heikentämättä. Kahden eri viraston kannattaisi tarkastella uusin ottein mahdollisuuksia jakaa tiloja ja vuokrakustannuksia. Koulujen ja päiväkotien tilojen uudelleenjakaminen saattaa jossain tapauksissa olla voitto molemmille.

Viime vuosina Helsinki on toistuvasti ”yllättynyt” lapsimäärän ennakoitua suuremmasta kasvusta. Kaavoituksen tuoma lisäys pitää huomioida jo aikaisemmassa vaiheessa. Ennusteet eivät reagoi riittävän nopeasti myöskään siihen miten ihmisten käyttäytymismallit ja asumisen tarpeet muuttuvat. Ainakin toistaiseksi yhä useampi lapsiperhe asuu mieluummin kaupunkimaisessa ympäristössä lähellä palveluita ja on valmis tinkimään esimerkiksi asunnon koosta.

Päätökset ovat kauaskantoisia ja koulujen lakkautuksista aiheutuvat säästöt realisoituvat viiveellä. Ensi vuoden talousraamin tarkastelu ei riitä, vaan täytyy huolehtia, ettei meillä ole muutaman vuoden päästä tarvetta tiloille, joista on luovuttu. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ei mahduteta uusia tontteja kovin helposti tai edullisesti. Kouluverkon tarkastelun aikajänteen täytyy olla riittävän pitkä, kokonaistaloudellinen ja huomioida myös palvelun laatu lasten näkökulmasta.

Mari Holopainen
kauppatieteiden maisteri
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Helsinki