Kuntalakiin valmisteltu uudistus herättää vakavaa huolta nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista, kirjoittaa Mari Holopainen (vihr.).

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 4.6.2026.

 

Olen ollut monesti vaikuttunut siitä, kuinka hienoja puheita Helsingin nuorisoneuvoston edustajat ovat kaupunginvaltuustossa pitäneet. Nuorisoneuvoston jäsenten puheoikeus valtuustosalissa ei ollut läpihuutojuttu aikoinaan. Se aiheutti myös vastustusta, ja sen toteutumisen eteen tehtiin töitä.

Nuorisovaltuustot ovat tärkeä osa paikallista demokratiaa, sillä ne antavat nuorille mahdollisuuden vaikuttaa oman kuntansa kehittämiseen. Tämä korostuu erityisesti siksi, että alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta vaaleissa, joten heidän osallistumisensa on turvattava muilla keinoin.

Kuntalakiin valmisteltu uudistus herättää vakavaa huolta nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista kunnallisessa päätöksenteossa. Hallituksen esityksen pitäisi vahvistaa nuorisovaltuustojen asemaa, mutta nykyisellään se voi pahimmillaan johtaa siihen, että nuorilta viedään pois jo olemassa olevia oikeuksia.

Monissa kunnissa nuorisovaltuustoilla on jo käytössä suora aloiteoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nuoret voivat itse tehdä aloitteita päätöksentekoon. Tämä on ollut merkittävä askel kohti osallisuutta. Siksi on kestämätöntä, jos lakimuutos heikentää aloiteoikeutta.

Helsingissä kaikilla 13–17-vuotiailla nuorilla on oikeus tehdä aloite, johon pyritään vastaamaan kolmen kuukauden sisällä. Vastauksen aloitteeseen antaa lautakunta, ja aloitteet menevät tiedoksi valtuustoon kahdesti vuodessa. Aloitejärjestelmä ei saisi olla vain palautekanava.

Demokratian uskottavuus rakentuu siitä, että ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa.

Jos nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuudet jäävät näennäisiksi, vaarana on, että aktiivistenkin, nuorisovaaleissa ehdolle asettuneiden nuorten luottamus yhteiskuntaan ja päätöksentekoon heikkenee jo varhaisessa vaiheessa. Sillä olisi pitkälle kantavia seurauksia.

Hallitusohjelmassa on luvattu vahvistaa nuorisovaltuustojen asemaa ja alueellista yhdenvertaisuutta. Nyt nämä tavoitteet pitäisi myös toteuttaa käytännössä.

Lakiin tulisi kirjata nuorisovaltuustoille suora aloiteoikeus samaan tapaan kuin valtuutetuilla on. Se olisi selkeä viesti siitä, että nuorten osallistumista halutaan vahvistaa.

Kesäkuun alussa juhlittiin suomalaisen demokratian juhlapäivää. 1.6. tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain.

Uudistuksen myötä Suomi sai yhden aikansa moderneimmista parlamenteista. Juhlapäivä muistuttaa demokratian merkityksestä ja sen toimivuuden kehittämisestä. Nuorten osallistumista ei pidä nähdä muodollisuutena, vaan tärkeänä osana toimivaa ja tulevaisu