Helsingin kuntavaaleissa vuonna 2017 otettiin käyttöön pormestarimalli, jossa virkasuhteessa toimivan kaupunginjohtajan sijaan kaupunkia johtamaan valitaan pormestari ja apulaispormestarit. Tarkoituksena on vahvistaa vaalitulokseen pohjautuvaa kaupungin poliittista ohjausta, mikä on hyvä tavoite.
Julkisen keskustelun kautta on muodostunut kuva siitä, että yksi tärkeä tavoite – asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden edistäminen – on jäänyt pormestarimalliin käytetyn energian jalkoihin. Kuntavaaleissa ratkaistaan ihmisten arkeen vaikuttavia asioita, joihin kuntalaisilla on laajasti näkemyksiä ja annettavaa.
Osallisuuden ja asukaslähtöisyyden edistäminen ovat kaupungille keskeisiä tavoitteita, joiden vahvistamiseen pormestarimalli tarjoaa hyvät eväät. Helsinki lupaa, että parempaa Helsinkiä rakennetaan yhdessä, ja osallisuusmallin perustaksi on valittu kaupunkilaisten tieto ja osaaminen. Käytännössä kaupunkilaisten mahdollisuudet ja kyky vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin oikea-aikaisesti ovat kuitenkin edelleen rajalliset. Syynä siihen on erityisesti se, ettei asukkaita oteta riittävän vakavasti valmistelun alkuvaiheessa, jolloin vaihtoehdot ovat aidosti avoinna.
Jotta jokaisen idealla olisi tasapuolinen mahdollisuus toteutua, Helsinki on etsinyt ratkaisuja osallisuuden kehittämiseen äänestyksen kautta toteutuvasta osallistuvasta budjetoinnista, vapaaehtoistyön helpottamisesta ja stadiluotseista. Stadiluotsit ovat läsnä esimerkiksi kaupunginosien some-ryhmissä ja kertovat ajankohtaisista teemoista. Tämän työn pitää saada lisää painoarvoa. Pelkkä tiedotus ei riitä, vaan tarvitaan tapoja lisätä asukkaiden todellista vaikutusvaltaa.
Kevään pormestarivaalissa ratkotaankin tärkeää asiaa; Osallisuusmallin mukaan pormestari vastaa kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. Kunkin toimialan – koulutuksen ja kasvatuksen, kaupunkiympäristön ja kulttuurin ja vapaa-ajan ja sosiaali- ja terveystoimen – tulee laatia osallisuussuunnitelma, joka kuvaa osallisuutta koskevat tavoitteet ja kärkihankkeet. Seuraavalla valtuustokaudella kunkin lautakunnan uusien luottamushenkilöiden kannattaisi käydä suunnitelma alussa läpi ja vaikuttaa siihen, miten osallisuus toteutuu.
Vihreissä haluamme edistää kaupungin avoimuutta myös tiedon saatavuutta parantamalla. Helsingin kaupungin budjetin sisältämät suunnitelmat ja investoinnit olisi oltava helposti luettavissa, jolloin niitä tulisi tarkastella muun muassa kaupunginosittain. Budjettikirjan riveihin peittyy muuten helposti se, ettei pitkään kaivattua uimahallia tai lähikirjastoa olekaan toiveista huolimatta näköpiirissä. Eri kaupunginosien säännöllisen vuorovaikutuksen toteutumiseksi tulisi koota kaupungin organisaation eri tahot asukkaiden kanssa yhteen. Hyvällä suunnittelulla säästetään esimerkiksi arvokkaita lähiviheralueita.
Kaupunkien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On esitetty, että kaupungit tulevat syrjäyttämään kansallisvaltioiden merkityksen suurten ongelmien ratkaisemisessa ketterämmän luonteensa ansiosta. Muutaman henkilön tai yksipuolisen näkemyksen tai tiedon varaan rakennettu kaupunki ei kuitenkaan ole kriisinkestävä, muuntautumiskykyinen tai vastaa riittävästi erilaisten ihmisten tarpeisiin. Mukaan yhteiseen kehittämiseen tarvitaan niin vaaleilla valittuja edustajia kuin monipuolisesti asukkaita eri alueilta ja väestöryhmistä. Yksi hyvän johtajan ominaisuus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Tässä haastetta ensi keväänä valittavalle uudelle pormestarille.
Vihreät hyväksyivät syksyllä uuden kunta- ja kaupunkivision, joka tavoittelee laajaa osallisuutta. Helsingin osallisuuden periaatteet on jo kirjattu kaupungin hallintosääntöön, mikä tarkoittaa, että ne sitovat koko kaupunkiorganisaatiota. Hyvät tavoitteet ovat jo olemassa, mutta niiden toteuttaminen tulisi nostaa kärkeen. Kaupungin päätöksenteon on oltava aidosti avointa ja osallistavaa. Pormestarit ja tuleva valtuusto voivat olla sidos, joka vahvistaa, että kaupunkiorganisaatio toimii yhdessä samaan suuntaan asukkaiden kanssa.
Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Vihreiden verkkosivuilla.