Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen panostamalla voidaan myös tehokkaasti torjua eriarvoistumista.
Monet meistä muistavat, kun 90-luvun lama-aikana päätettiin lomauttaa opettajia. Parin viikon aikana ei varsinaisesti opiskeltu, kunhan vaan selvittiin. Lama-aika on kalapuikkojen ja paikallispankkien hiihtokilpailujen lisäksi piirtynyt ikäpolvemme muistiin.
Pohjanmaalla Nurmossa hiihtokisoissa. Kuvassa Mari Holopainen
Nyt jälleen olemme tilanteessa, jossa useat puolueet ovat sanoneet tekevänsä rajuja leikkauksia. Lapsista on helppo säästää, koska heillä ei ole takanaan rahakkaita etujärjestöjä. Ja lapsuuteen panostaminen tuottaa takaisin vasta pitkähköllä aikavälillä. Mutta jatkamalla koulutukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistunutta leikkauspolitiikkaa murennamme pohjan tulevaisuuden kasvulta ja hyvinvoinnilta.
Suomessa etsitään kiivaasti taloudelle uutta suunta tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja samalla unohdetaan, että nykymaailmassa työpaikat syntyvät yhä enemmän uusilta aloilta, joita meidän tulee olla luomassa. Parhaat mahdollisuudet uuden syntymiseen saadaan yhteiskunnasta, jossa kaikilla sen jäsenillä on mahdollisuus käyttää lahjojaan ja panostaa uusien ideoiden ja toimintatapojen luomiseen. Keskeisessä asemassa on suomalainen kasvatus- ja koulutuspolitiikka, josta myös muu maailma on yrittänyt ottaa oppia lähimenneisyydessä.
Kasvun avain, etenkin länsimaissa, on inhimillisen pääoman kehittyminen. Tämä nostaa tuottavuutta ja johtaa talouskasvuun. Inhimillisen pääoman tuoton taustalla on koulutus. Myös päiväkodeilla ja varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli. Lasten oppimisen taitojen kehittymisen kannalta varhaiset ikävuodet ovat erityisen tärkeitä. Tämän takia riittävästi resursoitu varhaiskasvatus on koulutuksen rinnalla yksi tärkeä Suomen tulevaisuuden pitkän aikavälin menestystekijä. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja koulutuksella voidaan myös tehokkaasti torjua perhetaustoista aiheutuvaa eriarvoistumista ja antaa jokaiselle lapselle paremmat mahdollisuudet menestyä. Pienet laatuerot koulutuksessa edistävät koko kansantalouden korkeaa osaamisen tasoa.
Viime vuosikymmenten menestysalojen vaikeudet ovat johtaneet Suomen talouskasvun heikentymiseen. Tämä aika on kuitenkin jättänyt myös paljon sellaista osaamista, jonka avulla uusi nousu on mahdollinen. Suomalainen korkea osaaminen on edelleen käytettävissä ja kehitettävissä. Tämän osaamisen valjastamiseen tarvitaan kasvua ja uudistumista tukevia poliittisia päätöksiä.
Pelkästään teollisuuspolitiikalla ei uusia toimialoja tai menestystä löydy. Huolehditaan koulutuspolitiikasta. Uusien ideoiden syntymiseksi tarvitaan uskallusta ajatella eri tavoin ja ilmapiiriä, jossa tuetaan toisia. Annetaan lapsille eväitä muuttaa maailmaa. Läpi maan ulottuva tasokas päiväkoti ja peruskoulu estävät eriytymistä ja mahdollistavat yhteistyötä yli erilaisten perhetaustojen.
Mari Holopainen ja Terhi Ravaska
Mari Holopainen on jatko-opiskelija Aalto-yliopistossa ja eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.
Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnassa, lahjoita vaalikampanjaani. Pienikin lahjoitus on arvokas ja lisää näkyvyyttä. Olet myös tervetullut tukiryhmääni.
Terhi Ravaska on jatko-opiskelija Tampereen yliopistossa.
Kuva: Susanna Kekkonen
