Tänään 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth on ainoa nainen, joka on Suomessa saanut oman liputuspäivän. Kaarina Hazard kirjoittaa täällä mainiosti, miten tuore ilmiö tasa-arvotavoite on, ja miten vaikea meidän on edelleen ihailla yksittäisiä naisia. Vastataksemme erinäköisiin haasteisiin, täytyy nostaa kaikkia ihmisiä, eikä vain yhtä sukupuolta. Onneksi meillä on ollut Minna Canth ja muita jotka ovat uskaltaneet puhua, jotta voimme nykyisin juhlia Greta Thunbergin kaltaisia rohkeita sankareita. Teini-ikäisen tytön sananvapaus ja sanoman arvostaminen ei ole vielä läheskään kaikkialla mahdollista.
Minna Canth oli kirjailija, mielipidevaikuttaja ja kauppias. Tänään vietetään myös Suomen kirjastoseuran koordinoimaa Kirjaston päivää. Kirjastoilla on keskeinen tehtävä lukutaidon ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Lukutaito, joka opitaan yleensä koulun ensimmäisillä luokilla, on alku lukutaidon kehittämiselle. Sujuvasta lukemisesta edetään ymmärrykseen ja kykyyn tuottaa erilaisia tekstejä. Medialukutaitoa tarvitaan erilaisten ja eri muodossa olevien tekstien kriittiseen arviointiin ja esimerkiksi valeuutisten erottamiseen.
Huolestuttava uutinen on, että noin kymmenen prosenttia aikuisista kuuluu heikkoihin lukijoihin. Se tarkoittaa, että heidän mahdollisuutensa opiskella tai työllistyä ovat heikommat ja syrjäyttämisriski suuri. Suomessa 20-24-vuotiaista nuorista noin 16 % on vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Määrä olisi pienempi, jos heidän lukutaitonsa olisi parempi. Kysymys liittyy laajemmin myös siihen, että peruskoulun jälkeisen koulutuksen puuttuminen on merkittävä syrjäyttämisriski ihmiselle. Ensi eduskunnan tulee korjata tilannetta maksuttomalla toisen asteen koulutuksella ja sillä, että kaikki saavat joko ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen.
Miten lukutaitoa voi edistää? On tiedosssa, että lapsille lukeminen kotona on tärkeää. Perheissä, joissa lapsille luetaan, lapsen sanavarasto karttuu ja on merkittävästi laajempi kuin niiden lasten, joille ei lueta. Kaikkien lasten osalta lukeminen ei toteudu, joten varhaiskasvatuksella ja neuvoloilla on tärkeä tehtävä lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa. Kielellisen kehityksen tukeminen on tärkeä syy siihen, miksi tarvitsemme varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen kaikille lapsille kaikkialla Suomessa, riittävän henkilöstömitoituksen, pysyvämpää henkilöstöä ja reilumman korvauksen työstä sekä erityistä lisätukea niille kouluille ja päiväkodeille, jotka sitä tarvitsevat.
Suomessa on laadukasta lasten- ja nuorten kirjallisuutta, ja se tulee säilyttää takaamalla kirjailijoille ja kääntäjille työskentelymahdollisuudet. Tyttöjen ja poikien lukemisessa on eroja, ja valitettavasti lukutaidossa on tapahtunut polarisoitumista. Pojat ovat tyttöjä useammin heikkoja lukijoita, joten heidän tukemiseksi on keksittävä uusia keinoja. Pojat lukevat innokkaasti vielä parilla ensimmäisellä luokalla, mutta sen jälkeen usean lukemisessa tapahtuu romahdus. Panostamalla erityisesti poikien lukutaitoon ja lukemiseen peruskoulussa voidaan ehkäistä syrjäytymistä tehokkaasti.
Parhaillaan on käynnissä suurenmoisia lukuhankkeita, esim. MLL:n ja Niilo Mäki Instituutin Lukumummi- ja -vaaritoiminta, jossa vapaaehtoiset seniorit käyvät lukemassa tukea tarvitseville lapsille kouluissa, tavoitteena tarjota lukukokemuksia ja lisätä lasten lukuintoa. Hiljan huomasin, että Helsingissä haettiin vapaaehtoisia lukemaan ikäihmisille, jotka eivät enää itse kykene lukemaan.
Äänikirjojen käyttö on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, ja se tuo lisää mahdollisuuksia niille, joiden ei syystä tai toisesta ole mahdollista lukea itse. Se lisäksi, että kirjoja on helppo kuunnella esimerkiksi työmatkalla, ne avaavat kirjojen maailman esimerkiksi pahoista lukivaikeuksista kärsiville, ikääntyville tai näkövammaisille. Ainakin 5 % suomalaisista kärsii painetun tekstin lukemisen vaikeudesta esimerkiksi oppimisvaikeuksien, ikääntymisen tai sairauksien takia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella toimiva Celia-äänikirjapalvelun rahoitusta on leikattu viime vuosina, ja se on joutunut supistamaan toimintaansa. Celian palvelut ovat asiakkaille ilmaisia ja niitä käytetään esimerkiksi kouluissa tukemaan lukivaikeuksista kärsiviä oppilaita. Pahastakin lukivaikeudesta kärsivä oppilas voi oppia hyvin, jos saa lukemisen sijaan kuunnella opiskeltavat asiat. Kirjastot ja koulut toimivat Celian palveluiden tärkeinä välittäjinä.
Jokaisella on oltava mahdollisuus kirjaston palveluihin. Tein kaupunginvaltuustossa aloitteen kirjaston perustamisesta Kalasatamaan, sillä kirjastoverkon on kasvettava samassa tahdissa kuin asutus lisääntyy. Kirjojen lainaamisen lisäksi kirjastot toimivat asukkaiden olohuoneina ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisevät yksinäisyyttä.
Lukemisella on rentouttava, kasvattava ja hyvinvointia lisäävä vaikutus. Lukutaito on rikkaus, jota pitää vaalia. Leikkausten sijaan eduskunnan tulee panostaa sen edistämiseen kaikin eri tavoin.
Haluan omalta osaltani edistää lukemista lapsille jo ennen vaaleja, joten järjestän Lasten satumaratonin sunnuntaina 31.3. Lauttasaaren Lauttiksessa. Tervetuloa mukaan!
Mari Holopainen on vihreiden kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Helsingissä
Täällä voit tukea Marin kampanjaa lahjoituksella ja tästä klikkaamalla voit liittyä mukaan tukiryhmään.