Minun Suomessani ei ole “meitä” ja “heitä”, vaan yhdenvertaisia ihmisiä sukupuoleen, ihonväriin, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mihin tahansa inhimilliseen ominaisuuteen katsomatta. Siksi transihmisten ihmisoikeuksia loukkaavaa translakia on pikimiten uudistettava.

“Mistä tämä vapaa elämä löytyy yhteiskunnassa, jossa jokainen koulukiusaaja ja fundamentalisti saa itse päättää, tunnustaako transsukupuolisen ihmisarvon, vai leimaako sairaaksi hulluksi, joka pitäisi lukita laitokseen? Miten voin elää arvokasta elämää omana itsenäni, jos joudun jokaiselta ventovieraalta kerjäämään oikeutta olla, kuka olen?” kysyy 40-vuotias transnainen Sinuiksi-tuki- ja neuvontapalvelussa.

“Lääkäreillä, jotka ovat olleet tekemässä päätöksiä, on ollut varmaan aika tarkka käsitys siitä, että maailmassa voi olla vaan miehiä ja naisia. Ja että sen takia on pitänyt tehdä näitä leikkauksia. Mutta mietin sitä, että jos multa olisi leikattu käsi pois lapsena, niin miten se liittyisi minun sukupuoleeni. Se olisi vaan väkivaltaa, ja väärin”, kirjoittaa intersukupuolinen henkilö tuoreessa oikeusministeriön selvityksessä, joka käsittelee intersukupuolisten ihmisten oikeuksia.

Muun muassa tällaisia ajatuksia pyörittelevät mielessään ihmiset, joiden kokemus omasta sukupuolestaan ei noudata heille syntyessään leimattua tai lapsuudessa ”hoidettua” tyttö tai poika -jakoa.

Poliittisia muutoksia tarvitaan, sillä kenenkään meistä ei pitäisi joutua kokemaan, että omaan kehoon kajotaan ilman lupaa tai että on jotenkin vähempiarvoisempi kuin muut.

Miksi translakia pitää muuttaa?

Translaissa on siis kysymys ihmisten perusoikeuksista. Esimerkiksi intersukupuolisten ihmisten eli henkilöiden, jotka eivät synny selkeästi tytöksi tai pojaksi  itsemääräämisoikeus ja oikeus kehollisen koskemattomuuteen eivät nykyisin toteudu.

Passiin ja muihin virallisiin asiakirjoihin olisi hyvä saada sukupuoleltaan kaikenlaiset ihmiset tunnustava vaihtoehto: muu. Vihreät ajavat myös sukupuoletonta henkilötunnusta.

Nykyisin transsukupuolinen joutuu käymään läpi henkisesti ja fyysisesti rankan sukupuolenkorjausprosessin. Kaikki eivät halua tai tarvitse lääketieteellistä apua elääkseen sopusoinnussa itsensä kanssa. Siksi sukupuolen juridinen vahvistaminen pitää erottaa lääketieteellisestä prosessista.

Mikäli sukupuolensa voisi juridisesti ilmoittaa itse, vapautuisi lääkärien resursseja muuhun. Tarvetta on: sukupuoli-identiteetintutkimuksiin hakeutuvien kokonaismäärä on Suomessa 20-kertaistunut viimeisen 11 vuoden aikana (2007-2018). Suuri haaste on erityisesti muunsukupuolisten hoitoon hakeutuvien kasvava määrä ja nuori ikä.  Lähetteiden määrän kasvu on johtanut siihen, että hoitoon pääsyn odotusajat ovat pidentyneet. Alaikäisille nuorille, jotka pohtivat identiteettiään ja erilaisuuttaan, tulisi tarjota tukea jo kouluterveydenhuollossa sekä tarvittaessa terapiaa.

Jos ihminen haluaa virallisesti vaihtaa sukupuoltaan, hänen on luovuttava oikeudestaan saada omia lapsia. Uskomatonta mutta totta – sukupuolen vahvistamisen ehdoissa on Suomessa yhä jäljellä vaatimus sterilisaatiosta! Sterilisaatiovaatimus on ehdottomasti poistettava laista.

Miten määrittää sukupuoli?

Sukupuoli-identiteetti on yksilön kokemus siitä, mihin sukupuoleen kuuluu, ja miten haluaa tulla nähdyksi.

Transihmisiksi kuvataan kaikkia, joiden sukupuoli-identiteetti ei vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transihmisen identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta.

Intersukupuolisella henkilöllä sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolinen keho ei kuitenkaan määrittele sitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi useimmiten ymmärtää itse oman sukupuoli-identiteettinsä. Kurjinta on, jos hänelle läheiset ihmiset eivät sitä ymmärrä.

Suomessa otetaan lähivuosina käyttöön WHO:n diagnoosijärjestelmä, jossa kaikki kehoristiriidat tulevat kuulumaan samaan laajempaan kategoriaan. Keskiöön nousee ihmisen oma kokemus sukupuolestaan. Samalla diagnoosilla tullaan koodaamaan sekä transsukupuoliset, että muunsukupuoliset erottelematta heitä toisistaan.

Tässäkin mielessä translaki on vanhentunut, sillä se ottaa kantaa vain transsukupuolisuuteen.

Mari Holopainen, kauppatieteiden väitöskirjatutkija ja Vihreiden kansanedustajaehdokas Helsingissä