Nuori ehdokas toisesta puolueesta kertoi järkyttyneenä vaalipaneelista, jossa edustajat olivat pohtineet onko verkkokauppa ohimenevä ilmiö ja pitäisikö sen aukioloaikoja rajoittaa. Jopa kokeneet kansanedustajat olivat olleet irti keskustelun ytimestä.
Suomi tarvitsee nyt eduskuntaa, joka haastaa etsimään kannattavia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin eikä seuraile perässä ja anna liiketoimintamahdollisuuksien valua muualle.
Mitä eduskunta voi ja sen pitäisi tehdä talouden uudistamiseksi? Ainakin näin:
1. Haastetaan vientiin tähtäävä liiketoiminta uudistumaan ja tarjotaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ympäristö
- Kuljetaan rohkeasti eturintamassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastattaessa, esimerkiksi puhtaan teknologian, tehokkaiden terveydenhoito- ja hoivapalvelujen sekä uusiutuvan energian käyttöönotossa. Ennakkoluuloton, vaativa ja kokeileva julkinen sektori asiakkaana luo mahdollisuuden rakentaa uusia tuotteita ja palvelumalleja vientiin. Lainsäädännöllä haastetaan yksityiset toimijat etsimään ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.
- Panostetaan perustutkimukseen ja koulutukseen sekä laajennetaan osaamispohjaa myynnissä, markkinoinnissa ja digitaalisuudessa.
- Tuetaan kansainvälistä liikkuvuutta molempiin suuntiin kaikilla koulutustasoilla ja työelämässä. Etäisyytemme maailman kasvaviin markkinoihin on meille haaste, jos emme ymmärrä markkinatarpeita – ei ensisijaisesti kuljetuskustannusten vuoksi.
- Pidetään yllä tasa-arvoinen, turvallinen yhteiskunta ja kehitetään laadukasta infrastruktuuria pitkäikäisten investointien turvaamiseksi.
- Tuetaan yrittäjyyttä, erityisesti ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista muun muassa pidentämällä ensimmäisen työntekijän koeaikaa ja parantamalla mahdollisuuksia työehtojen paikalliseen sopimiseen pienimmissä yrityksissä.
2. Tuetaan palvelualojen kasvua ja kasvatetaan työvoiman tarjontaa
- Parannetaan osa-aikaisen ja matalapalkkaisen työn kannustavuutta perustulomallilla. Tavoite on, että työ olisi tekijälleen aina kannattavaa – myös osa-aikaisena ja joustavasti työurien alussa ja lopussa.
- Jatketaan työurien pidentämistä eliniän odotteen kasvaessa on järkevää, että myös eläkeikä nousee. Samaan aikaan on kehitettävä osa-aikaisia malleja joustavampaan siirtymään työn ja eläkkeen välillä.
- Suunnataan verotusta työstä ja työllistämisestä kulutukseen ja ympäristökuormitukseen. Korotuksia ei pitäisi tehdä työn verotukseen missään tuloluokissa.
- Kevennetään palvelujen käytön verokiilaa laskemalla henkilöintensiivisten palveluiden arvonlisäveroa ja säilyttämällä kotitalousvähennys.
3. Parannetaan julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottavuutta pitkäjänteisesti
- Tehdään todellisia toimintatapamuutoksia kokeilukulttuurin kautta – ei nopeita määrärahaleikkauksia ilman aikaa suunniteltuun muutokseen. Kokeillaan ja onnistutaan tai epäonnistutaan nopeasti pienessä mittakaavassa. Tämä vaatii lainsäädännöltä riittävää väljyyttä, jotta palvelutasovaatimukset eivät tule kehityksen esteeksi ja systemaattisia ohjelmia, joilla kokeiluja tuetaan ja onnistumiset viedään toteutukseen yli kuntarajojen.
- Käytetään harkitusti yksityisesti tuotettuja palveluja siellä, missä markkinoille syntyy aitoa kilpailua. Yksityinen palvelutuotanto ei ole avain tehokkuuteen, jos sen taakse syntyy liian keskittynyt markkina ilman aitoa kilpailupainetta. Se voi kuitenkin olla tehokas apu uusien työtapojen kehittämiseen palveluissa, joissa riittävä kilpailu syntyy.
Mari Holopainen on kaupunginvaltuutettu, KTM ja vihreiden eduskuntavaaliehdokas Helsingissä. Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnassa, jaa kirjoitus tai lahjoita vaalikampanjaani. Pienikin lahjoitus on arvokas ja lisää näkyvyyttä.
Kuva: Susanna Kekkonen