Suomessa varhaiskasvatuksen merkitystä ei ole tunnistettu. Mitä se on? Miten tulee toimia, kun lapsi jätetään syrjään leikeistä?
Elimme yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain kanssa, joka säädettiin 70-luvulla ensisijaisesti talous- ja sosiaalipoliittisesti. Toissijaiseksi on jäänyt varhaiskasvatuksen koulutuspoliittinen näkökulma, vaikka lukuisten tutkimusten mukaan on tiedossa, että sillä on kauaskantoiset vaikutukset lapsen elämään. Kun useimmissa maissa koulu aloitetaan varhain, usein viimeistään 3-5-vuotiaina, Suomessa varhaiskasvatuksella on vastuu ennen koulua tapahtuvasta oppimisesta. Lapsiparkkiajattelusta täytyy luopua kokonaan.
Varhaiset vuodet ovat kaikkein tärkeimpiä kehityksen kannalta. Silloin lapsella pitäisi olla mahdollisuus altistua kaikelle hyvälle. Pelon lisääntyminen on massiivista, vaikka hyvinvointi on kasvanut. Samalla yhteiskunnan polarisaatio on lisääntynyt. Lasten syrjäytymisen juuret ovat nähtävissä varhain. Suomessa on maailman paras infrastruktuuri, subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, jossa tähän voitaisiin tarttua, sanoo dosentti Nina Sajaniemi, varhaiskasvatusta pitkään tutkinut kehitysneuropsykologian dosentti. Syrjäytyminen on pysäytettävissä, kun on resurssit ja asiantuntemusta.
Säästettäessä varhaiskasvatusta korvataan kerhotoiminnalla pääosin taloudellisin perustein. Tällöin yhtä lasta kohden on vähemmän aikuisia. Tutkimukset osoittavat, että mitä pienempiä lapset ovat, sitä herkemmin he haavoittuvat ja siksi he tarvitsevat ammattitaitoisimmat kasvattajat.
Yksilökeskeiset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat väärä lähestymistapa, jatkaa Nina Sajaniemi. Huomio pitäisi kiinnittää yksilöinä ryhmässä toimimiseen. Ihmiset ovat laumaeläimiä ja myös pienelle lapselle on tärkeää olla osa ryhmää. Kun Tiina nappaa Sofian lelun, vanhemmat kiiruhtavat sanomaan, että nyt sinä leikit tällä omalla lelullasi ja sinä tällä. Sen sijaan lapsia tulisi pitkäjänteisesti ohjata yhteiseen toimintaan, Sajaniemi kertoo.
Lapselle kiusaaminen tai leikistä ulos jättäminen on vahingoittava kokemus. Lasten ei pidä ”antaa selvittää välejään” vaan aikuisen on vahvistettava hyväntahtoista sosiaalisuutta eli puututtava tilanteeseen ja osoitettava mikä on oikein. Kun tutkimuksissa on havainnoitu lasten leikkimistä, on huomattu, että jollain tavalla erilainen lapsi jätetään useimmiten syrjään. Kun aikuinen menee merkitsemään ”erilaisen” erityisillä huomionosoituksilla esimerkiksi halaamalla, muut lapset omaksuvat, että tämäkin lapsi on tärkeä ja hänen kanssaan voi leikkiä.
Mielen säätelyn taidot ovat kriittisiä ja niitä täytyy harjoitella. Aivojen rakenteita muokataan juuri varhaislapsuudessa. Vuorovaikutuksella on suuri merkitys ja ryhmämuotoinen päivähoito on hyvä alusta kehittää näitä taitoja. Päivähoidon aloitus on sitä merkityksellisempää mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. Aloituksessa korostuu päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien tiivis yhteistyö, jossa lapsen sopeutumiselle annetaan riittävästi aikaa.
Pienellä ryhmäkoolla minimoidaan lasten hermojärjestelmää ja hormonisysteemiä rasittava stressi, jolla on yhteys muun muassa oppimisen häiriöihin ja mielenterveyden ongelmiin. Pieni ryhmä mahdollistaa henkilökunnan vahvemman läsnäolon ja lasten paremman yksilöllisen huomioimisen.
Varhaispedagogisen koulutuksen omaava kasvattaja pystyy suunnittelemaan ryhmälleen tavoitteellista toimintaa jokaisen lapsen huomioiden, mikä puolestaan tasoittaa ja tukee koulutuksellista tasa-arvoa. Työn tärkeyden tulisi näkyä myös palkoissa. Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tuottavinta koulutusta, jonka vaikutukset jatkuvat läpi elämän. Se on siis tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen päiväkotiuran alusta alkaen.
Dosentti Nina Sajaniemi alusti varhaiskasvatuksen roolista muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuuden oppimisesta keskustelivat Cafe Talossa 28.3. helsinkiläiset eduskuntavaaliehdokkaat Mari Holopainen (vihr), Ville Jalovaara (sd), Tiina Larsson (kok) ja Anna Vuorjoki (vas).
Mari Holopainen on kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.
Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnassa, lahjoita vaalikampanjaani. Pienikin lahjoitus on arvokas ja lisää näkyvyyttä. Olet myös tervetullut tukiryhmääni.
Kuva: Susanna Kekkonen
