Aikaansaannoksia valtuustossa
Alla asioita, joita olen ajanut valtuustossa yhdessä yli useiden puoluerajojen. Mikään ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä ja enemmistöä.
– Kaupungin palveluiden tuottavuusvertailuissa huomioidaan laatu kustannusten lisäksi
– Vallilanlaaksoa ei halkaistu bussiväylällä
– Avoin kulttuuritoiminta Lapinlahden sairaala-alueen tavoitteeksi
– Asukkaiden ja pienyrittäjien osallistaminen esim. Hakaniemen kauppahallin ja
maanalaisten tilojen suunnittelussa
– Töölöntorin ympäristöön tullaan vapauttamaan lisää tilaa kävelijöille ja pyöräväylille
– Mustavuoren metsä säilyi. Keski-Vuosaaren uudet suunnitelmat keskittyvät olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen.
– Meri-Rastilan vaihtoehtokaava ja länsirannan virkistyskäyttö nousivat vaihtoehdoiksi
– Hernesaaren helikopterikenttään ei käytetty 85 miljoonaa euroa
– Kaupunki selvitti nopeusrajoitusten laskemista koulujen ja asuinalueiden lähistöllä
– Helsingin kaupunki huomioi sukupuolivähemmistöjen oikeudet tasa-arvosuunnitelmaansa
– Kaupunkiviljelyä edistetään: viljely ja ruoantuotanto huomioidaan uusien alueiden kaavoituksessa
Aloitteita, ponsia ja puheenvuoroja
Valtuuston toiminta näkyy ja kuuluu melko vähän kaupunkilaisille. Tällä sivulla on muutamia esimerkkejä tekemistäni valtuustoaloitteista, ponsista ja otteita keskusteluista. Valtuusto kokoontuu joka toinen keskiviikko klo 18 alkaen. Kokoukset videoidaan, mutta niiden kesto on helposti yli neljä tuntia, joten on ymmärrettävää, että kokouksia seuraavat vain harvat. Kasvisruokakeskustelu levisi, mutta monet asiat ja linjanvedot eivät. Valtuustokeskustelua seuraamalla voi huomata, että puolueiden ja valtuutettujen välillä on eroja.
Olen toiminut myös neljän vuoden ajan kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joka kokoontuu tiistaisin klo 15:30. Kaupunkisuunnitteluun liittyviä ajatuksiani ja tekojani löydät blogista. Voit myös vilkaista pamflettia, joka ilmestyi juuri.
Aloite innovaatiorahaston toiminnan uudistamisesta
Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan 2011 huomiota Helsingin kaupungin innovaatiorahaston toimintaan, sen jakamien varojen käyttötarkoituksiin ja rahoitettujen projektien arviointiin. Määrärahoista lähes puolet on myönnetty kahdelle virastolle, terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.
Rahaston tavoitteena on tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitus. Tavoitteena on mm. parantaa kaupungin palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Jotta innovaatiorahasto palvelisi mahdollisimman hyvin sille asetettuja tavoitteita, myös kaupungin ulkopuolisille tahoille suunnattua viestintää tulisi kehittää. Tällä hetkellä innovaatiorahastosta on hankalaa löytää kattavaa ja ajantasaista tietoa. Voidaan olettaa, että mikäli rahaston hakumahdollisuudet olisivat laajemmassa tietoisuudessa, innovaatiorahasto vastaanottaisi enemmän, keskimäärin laadukkaampia ja innovatiivisempia hakemuksia. Rahaston hankkeiden avulla olisi mahdollisuus myös kannustaa uudenlaisiin yhteistyöverkostoihin.
Me allekirjoittaneet esitämme, että innovaatiorahaston toimintaa tulisi uudistaa. Toiminnan tulisi olla avoimempaa, ja siitä tulisi viestiä mm. omien nettisivujen avulla. Tulevista rahoitushauista tulisi tiedottaa aktiivisesti ja laaja-alaisesti. Hankkeiden arviointia anonyymisti, ulkopuolisilla arvioitsijoilla tulisi selvittää. Avustettaville hankkeille tulisi luoda tarkemmat kriteerit, ja niiden toteutumista tulisi seurata.
Mari Holopainen
Aloite maa- ja kelluvista uimaloista
Tällä hetkellä helsinkiläisten käytössä on kaksi suosittua maauimalaa. Nykyiseen väkilukuun suhteutettuna Helsingissä on maauimaloita vain noin 0,33 per 100 000 asukasta. Esimerkiksi Lahdessa suhde on noin 1 per 100000 asukasta ja Turussa maauimaloita on noin 1,12 per 100000 asukasta. Maauimalat edistävät kaupunkilaisten liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja ne kuuluvat kaupungin vetovoimatekijöihin.
Helsingin ja pääkaupunkiseudun väkiluvun oletetaan kasvavan voimakkaasti, Helsingissä satamalta vapautuneiden alueiden, Östersundomin ja täydentämisrakentamisen myötä. Uuden maauimalan sijainti tulee huomioida kaavoituksessa ja liikuntastrategiassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla tulee selvittää ne merenrannalla sijaitsevat asuinalueet, joihin kelluvat uimalat soveltuisivat. Kelluva uimala ja puinen auringonottokansi on toteutettu mm. Kööpenhaminassa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että selvitetään uuden maauimalan rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä. Samalla tulee selvittää kelluvien uimaloiden sijoittamispaikkoja.
Mari Holopainen
Aloite Hakaniemen torin rakennustöiden haittojen vähentämisestä
Aloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Hakaniemen torin ja sen ympäristön rakennustyömaiden haitat on minimoitava korkeatasoisten suunnitelmien ja tiedotuksen avulla.
Hakaniemen tori on liikenteen solmukohta ja perinteikäs toritoiminnan keskus. Torin alle rakennettavan yksityisen pysäköintilaitoksen rakennustyöt ja kaupungin suunnittelemat korjaustyöt tulevat kestämään alustavien arvioiden mukaan jopa neljä vuotta. Rakennustyöt tulevat aiheuttamaan haittaa lähialueiden asukkaille, Hakaniemessä asioiville ihmisille, liiketoiminnan harjoittajille ja liikenteelle. Yksi Helsingin World Design Capital2012 -vuoden päähankkeista, Unioninkadun akseli, kulkee Hakaniemen torin ohi. Tarkoituksena oli, että Stefan Lindforsin suunnittelemat joukkoliikennepysäkit olisivat olleet osa tätä suunnitelmaa. Rakennustöiden takia pysäkit päätettiin siirtää Kamppiin.
Pitkäkestoisen rakennustyömaan ja muiden korjaustöiden haitat tulee minimoida. Maisemalliset haitat tulee kääntää mahdollisimman myönteisiksi korkeatasoisilla suunnitelmilla. Suunnitelmissa voidaan käyttää hyväksi rakennustyömaan peittävää aitaa, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi valokuvia torin historiasta, muuta teemaa tai erillistä tilataidetta. Kamppiin siirrettävien joukkoliikennepysäkkien tilalle (WDC-hanke) tulee toteuttaa korvaava suunnitelma. Pysäkkien sijoittamista rakennustöiden päätyttyä myös Hakaniemeen tulee selvittää. Hyvin saavutettavien ja riittävien toritilojen järjestämisestä tulee huolehtia. Tiedotuksen tulee olla kattavaa. Lisäksi rakennustyömaiden tarkoituksenmukaiseen ajoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Mari Holopainen
Aloite: Luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkistaminen kaupungin verkkosivuilla
Uuden kuntalain odotetaan valmistuvan siten, että se voisi tulla voimaan vuonna 2017. Laissa on nähty uudistumistarpeita luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkistamisen osalta.
Päätöksenteon läpinäkyvyyttä voidaan parantaa huomattavasti nopeammin ja mm. Kuntaliitto onkin ehdottanut, että kunnallisissa luottamustoimissa toimivat ja niihin pyrkivät henkilöt julkistaisivat omat yhteiskunnalliset ja taloudelliset sidoksensa. Kuntaliitto on tarjonnut kunnille erilaisia vaihtoehtoja, joilla kuntapäättäjien sidonnaisuudet saadaan julkisiksi. Ilmoitustauluna voisivat toimia kunnan omat verkkosivut. Tietojen kerääminen yhteen ja helposti saatavilla olevaan paikkaan olisi yksinkertaista toteuttaa, mutta kunnallisen demokratian ja kuntalaisten luottamuksen kannalta äärimmäisen tärkeää.
Luottamushenkilöiden tiedot on tarkoituksenmukaista kerätä niin valtuutetuilta kuin muiltakin merkittävissä kunnallisissa luottamuselimissä toimivilta henkilöiltä kuten lautakuntien jäseniltä. Luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittaminen kaupungin nettisivuilla lisäisi poliittisen päätöksenteon avoimuutta. Asia on laajasti tiedostettu, mutta tiettävästi sidonnaisuuksia ei vielä ole järjestelmällisesti kerätty ja julkaistu missään kunnassa. Samansisältöiset aloitteet on tehty myös Espoossa ja Vantaalla. Helsingillä on mahdollisuus toimia aloitteellisena toimijana kunnallisen päätöksenteon avoimuuden edistämisessä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää pikaisesti mahdollisuuden julkaista luottamushenkilöiden sidonnaisuudet kaupungin verkkosivuilla.
Mari Holopainen
Aloite: Asukastarpeet selkeämmin esille päätöksenteon yhteydessä
Kaupungin päätöksenteossa palveluntuottajapuolen näkökulma esiintyy selvästi. Valtuustolle esitettävistä asiakirjoista ja niiden liitteistä löytyy usein pätevät selvitykset taustatietoineen. Asukkaiden näkökulma tuntuu jäävän vähemmälle huomiolle näissä tarkasteluissa. Päätöksentekijät saavat asukastietoa suoraan asukkailta mm. sähköpostien muodossa ja median välittämänä. Suoran palautteen lisäksi olisi tehokasta kootusti tutkia asukastarpeita jo valmistelun yhteydessä tai esittää aiemmin tutkittua tietoa päätöksentekijöille.
Asukkaiden näkökulman mukaan ottamiseen on olemassa useita keinoja. Yleisesti käytettäviä menetelmiä ovat mm. asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakkaiden haastattelut, asiakastietokantojen hyödyntäminen ja focus group-tutkimukset. Lisäksi erilaisten verkkofoorumien ja muun sosiaalisen median tarjoamat keinot mahdollistavat yhä paremmin asukkaiden osallistamisen heitä koskevien palveluiden kehittämiseen. Oleellista on, että kaupunki aktiivisesti ja monipuolisesti hyödyntää näitä menetelmiä: Muutosehdotuksia palveluihin on hankala saada irti, jos asukastyytyväisyyttä mitataan ainoastaan asteikolla 1-5. Useat yritykset hankkivat asiakastietoa ja osallistavat asiakkaita kehittäessään uusia palveluita, koska tämän arvellaan tuottavan lisää arvoa asiakkaille ja tätä kautta parantavan yrityksen kilpailukykyä. Asukastarpeiden huomioinen myös tehostaisi palveluprosesseja. Esimerkiksi palveluntarjoaja saattaa nykyisellään käyttää merkittäviä panostuksia johonkin asukkaille vähemmän tärkeään toimintoon, ja jättää toiset, asukkaiden tärkeämpänä pitämät toiminnot vähemmälle huomiolle.
Asukastarpeiden selvittäminen ei palvele ainoastaan yksittäisten asioiden valmistelua, vaan se edistäisi yleisemmin sitä asenneilmapiiriä, johon Helsingin kaupunki on valtuustostrategiassaan sitoutunut: Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. Tarkoituksena on luoda entistä avoimempia ympäristöjä, joissa yhdistetään käyttäjät, kehittäjät ja julkistahot. Tämän tavoitteen kerrotaan toteutuvan Forum Virium Helsinki- hankkeen, kaupungin hankintapolitiikan ja kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien kautta. Muutama hanke ei kuitenkaan riitä, vaan edellä mainittu tavoite tulisi huomioida huomattavasti laajemmin läpi kaupungin organisaation, jotta todellista muutosta saataisiin aikaan.
Esitämme, että asukastarpeiden selvittämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota kaupungin palvelujen kehittämisen yhteydessä. Nämä seikat on tuotava esiin asioiden valmistelun ja esityslistojen yhteydessä.
Mari Holopainen
Aloite: Kaisaniemen metroaseman kävelytunnelin ja muiden julkisten siirtymätilojen elävöittäminen Helsingin World Design Capital vuoteen 2012 mennessä
Kaisaniemen metroaseman matkustajamäärä on noin 250 000 ihmistä/kk. Tunnelin luolamaalausaiheiset seinämaalaukset ovat olleet kuluneita ja läpikulkijoiden katseltavina jo useita vuosia. Helsingin World Design Capital vuoden visioon kuuluu, että muotoilu on olennainen osa helsinkiläistä elämänmuotoa. Muotoilu osana ihmisten elämää on Helsingin designpääkaupunkivuoden ja sen tapahtumien avainteema. Muotoilu ei ole vain monumentteja vaan arkipäivän oivalluksia, elämyksiä ja viihtyvyyttä.
Aloitteen tekijät esittävät, että Kaisaniemen metroasemaan vievän kävelytunnelin seinämaalaukset suunnitellaan ja toteutetaan uudelleen Helsingin World Design Capital vuoteen 2012 mennessä. Kaisaniemen metroasemalle vievän kävelytunnelin ehostaminen voidaan suunnitella yhteistyössä esimerkiksi taideoppilaitosten kanssa ja toteuttaa edullisesti. Muotoilupääkaupunkivuotta ajatellen myös muiden julkisten siirtymätilojen elävöittämistä on edistettävä.
Mari Holopainen
Ponnet: Lapinlahden sairaala-alueen kehittäminen mielenterveyden terapiaympäristönä 8.6.2011
Ponsien tavoitteena on, että Lapinlahden sairaala-aluetta kehitettäisiin avoimena mielenterveyden terapiaympäristönä. Toki on myös privaattialueet esim. päärakennuksen sisäpihalla, mutta kuten kaavoituksessa on päätetty, ei alueen tarkoitus ole sulkea potilaita aitojen taakse erilleen muusta maailmasta eikä toisaalta tavoitteena ole sulkea avoimeksi määriteltyjä puistoalueita muilta käyttäjiltä. Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotan mm., että tutkitaan edelleen mm. mahdollisuutta järjestää vierailijoille avointa kahvila- tai ravintolatoimintaa olemassa olevia rakennuksia, esimerkiksi Venetsia-rakennusta, hyödyntäen. Kahvilatoimintaa voidaan mahdollisuuksien mukaan ylläpitää alueen asukkaiden toimesta kuntouttavana toimintana. Tätä ovat alueen aktiivit ja suunnittelijat kannattaneet, koska mm. ohjaisi vierailijat järkevälle kulkureitille, mutta asia ei ole edennyt virastoissa.
Kahvilatoiminta voitaisiin järjestää esimerkiksi avoimena kahvilana päärakennuksen aulatilassa, jolloin siihen liittyisi kesäterassi kuten on suunniteltu.
Ponnet:
1. Järjestetään vierailijoille avointa kahvila- tai ravintolatoimintaa olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäen. Toiminta voitaisiin mahdollisuuksien mukaan järjestää alueen asukkaiden toimesta kuntouttavana toimintana.
2. Tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle soveltuvaa kulttuuritoimintaa.
Mari Holopainen
Ponsi: Asukkaiden osallistaminen palveluiden tuottavuusohjelmaan 3.10.2011
Valtuustostrategian mukaisesti Helsingin tavoitteena on luoda entistä avoimempia kehittämistapoja, joissa yhdistetään käyttäjät, kehittäjät ja julkistahot. Tuottavuusohjelmassa luvataankin osallistaa henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt, mutta ei asukkaita. Hyväksyessään talousarvion ja taloussuunnitelman, kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin palveluiden tuottavuushankkeessa osallistetaan myös asukkaita ja asukasjärjestöjä palveluiden käyttäjälähtöisen suunnittelun toteutumiseksi. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta tuodaan valtuustolle tiedoksi palveluiden tuottavuusohjelman yhteydessä.
Mari Holopainen
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 6.6.2012 klo 18.00 – 23.26 Keskustelupöytäkirja 11 – 2012
VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATU
Taustaa: Äänestetään Vallilanlaakson puisto- ja virkistysalueen tulevasta käytöstä. Vallilanlaakson läpi esitettiin bussiliikenneväylää. Vihreät kannattivat puiston säästämistä virkistyskäytössä ja maisemoitua ratikkalinjaa tai olemassa olevan tieverkoston hyödyntämistä. Alla ensimmäinen puheenvuoroni keskustelussa.
….
Valtuutettu Holopainen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Tänään meillä on tosiaankin aika poikkeuksellinen tilanne edessä: sama kaava uudestaan käsittelyssä, kun ELY-keskus on tehnyt huomautuksen, jonka mukaan asemakaava on yleiskaavan vastainen. Myös viime äänestys oli erittäin täpärä, ja kaavaan liittyy perustavanlaatuisia ongelmia. Toteutuessaan se halkaisisi kaupunkipuiston, joka on muun muassa Vallilan, Sörnäisten, Kumpulan, Käpylän, Kallion, Hermannin, Arabianrannan ja myöhemmin Kalasataman lähes 20 000 asukkaan käytössä. Katu halkaisisi puiston ja muuttaisi sen liikenteen käyttöön. Kun kaupunki tiivistyy, myös viheralueiden tarve kasvaa, ja nyt oltaisiin toimimassa täysin päinvastoin. Tiedätte, kuinka hyvin tehokasta kaupunkirakennetta esimerkiksi Vallilassa on. Tarvitaan myös paikkoja, joissa ihmiset voivat kävellä, käydä juoksemassa, nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta.
[…] meidän täytyy rakentaa hyvää kaupunkia eikä pilata sitä. Kannatan hylkäysesitystä. […] itse asiassa parempia vaihtoehtoja toteuttaa joukkoliikenne on olemassa. Valitettavasti niitä ollaan vasta nyt kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkimassa. Olette varmaan kaikki saaneet sähköpostitse tietoa näistä vaihtoehdoista, joita ovat muun muassa arkkitehdit hahmotelleet ja tutkineet erittäin yksityiskohtaisesti.
Keskeinen ero tähän meillä nyt olemassa olevaan esitykseen on se, että niissä hyödynnetään tehokkaalla tavalla olemassa olevaa katuverkostoa. Suunnitelmissa joukkoliikenteelle varataan kaistat muun muassa Sturenkadulla, Kumpulantiellä sekä Koskelantiellä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että Kalasatamasta ja Hermannin rannasta on hyvät liikenneyhteydet Pasilaan. Tiedätte, että sinne rakentuu todennäköisesti isot asumisen ja työpaikkojen keskittymät, joista muun muassa nyt tänään päätimme Kalasataman osalta. Yhteydet tällä välillä toteutuvat parhaiten Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun kautta sekä Hermanninrannasta Haukilahdenkadun ja Sturenkadun reittiä.
[…] Yliopiston edustajat pitävät vaihtoehtoisia suunnitelmia tutkimisen arvoisina, niin kuin voitte lukea sieltä materiaalista. Yliopiston suurim-mat liikenteen kehittämistarpeet liittyvät itse asiassa kevyen liikenteen tarpeisiin.
Vihreä valtuustoryhmä kannattaa, että tämä asia ratkaistaan yleiskaavan yhteydessä, nämä vaihtoehdot todella tutkitaan hyvin, otetaan mukaan myös kustannukset. Kokonaisvaltaista suunnittelua tarvitaan, ei pelkästään liikennesuunnittelua. Uusien puistojen perustaminen maksaa kymmeniämiljoonia euroja, ja tällaisissa vertailuissa, jos niitä edes olisi tehty, ei ole otettu kustannuksia huomioon kokonaisvaltaisesti.
Kiitos.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2012 klo 18.00 – 22.40
Keskustelupöytäkirja 10 – 2012
STRATEGIAOHJELMAN 2013-2016 VALMISTELUN LÄHETEKESKUSTELU
Taustaa: Keskustelu strategiaohjelman valmistelusta. Strategiaohjelma ohjaa koko valtuustokautta ja tälle kaudelle kaupunginjohtaja toi virkamiesten laatiman valmiin pohjan, jota käsiteltiin kahden päivän seminaarissa 85 valtuutetun ryhmäkeskusteluna. Valtuustossa keskusteltiin, miten strategiaprosessia voidaan kehittää ja mitä asioita pitää nostaa siihen ainakin. Ensin laajat ryhmäpuheenvuorot ja sitten yksittäiset valtuutetut kommentoivat.
….
Valtuutettu Holopainen
Kiitos, puheenjohtaja. Toivon itsekin strategiatyöhön uusia työkaluja kuten Tatu Rauhamäki puheenvuorossaan. Ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, että istumme kahden päivän strategiaseminaarissa. On hyvä, että strategiaprosessissa on ainakin nyt kaupunkilaisia osallistava elementti. Puhutaan avoimesta datan käsittelystä. Nyt olisi mahdollista teettää strategiaohjelman raakaversio esimerkiksi avoimesti muokattavana versiona netissä. Pitäisi myös pohtia, miten saadaan kansainvälinen näkökulma mukaan. Helsinki kilpailee ainakin muiden pohjoismaisten kaupunkien kanssa vetovoimaisuudesta. Tunnettuutta ja brändiarvoa ei pidä aliarvioida. Täytyy miettiä, voiko valtuutetut tai keskeiset kaupunginhallituksen jäsenet toimia täyspäiväisesti luottamushenkilöinä. Esimerkiksi Ruotsissa on tämäntyyppisiä malleja. Samalla uskon, että saamme sitä valtaa siirrettyä luottamushenkilöille enemmän eikä liiaksi virkamiehille.
Tapa, jolla Juho Romakkaniemen aloite Sibelius-monumentin luona pidettävistä konserteista, käsiteltiin, oli hyvä esimerkki siitä, että valtuusto ei tyytynyt tavanomaiseen vastaukseen, jossa lueteltiin syitä sille, miksi hyvää aloitetta ei voitu toteuttaa tai edes kokeilla. Pitäisi pohtia ja näissä aloitevastauksissa muun muassa keskittyä siihen, että mietitään, miten me toteutamme asioihin, eikä niihin kaikkinaisiin syihin, miksi me emme muka voi toteuttaa tai edes kokeilla jotain uutta.
Kulttuuri lisää hyvinvointia ja terveyttä tutkitusti. Se lisää myös taloudellista hyvinvointia. Helsingin ei pidä miettiä, miten me kilpailemme siinä, että supermarketiin pääsee kätevästi. Jätetään se tuolle Jumbolle vaikka. Helsingin pitää miettiä, miten kivijalkakaupat elävöittävät kaupunkia ja miten kävelykeskusta toteutetaan. Kulttuurista voi todella tulla Helsingin uusi kivijalka, kuten Ville Ylikahri toi esiin ryhmäpuheessa. Helsingissä on myös käsittämätön määrä asukasaktiviteettia, on ravintolapäivää ja asukasliikkeitä. Tarvitaan monenlaisia tapahtumia eri kohderyhmille. Olemme voineet nyt lukea, kuinka Euroopan kulttuuripääkaupunki vuosi 2011 toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen yhteensä 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset. Tämä oli 60 miljoonaa euroa enemmän kuin oli arvioitu. Tämä WDC-vuosio oli hyvä hanke, toivottavasti tulee muitakin. Toivottavasti panostetaan myös kuvataiteeseen niin kuin oli aikeissa.
Asuntopolitiikan puolella pitää todella tavoitella sitä, että arkkitehtuuri on kiinnostavaa ja toteutetaan erilaisia asuntoja, townhouse-rakentamista ja muutakin, ei laatikkomallia. Kun meillä tulee olemaan tällä samalla alueella vaikkapa 100 000 asukasta enemmän, on selvää, että viheralueiden tarve ja arvostus kasvaa myös. Virkistysalueet ja hyvät palvelut, kuten päivähoito, pitävät myös niitä paljon kaivattuja hyviä veronmaksajia Helsingissä. Kiitos.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO 9.5.2012 klo 18.00 – 22.52
Keskustelupöytäkirja 9 – 2012
VALTUUTETTU MARI HOLOPAISEN ALOITE HAKANIEMEN TORIN RAKENNUSTÖIDEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISESTÄ
Valtuutettu Holopainen
Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Aloite ja sen vastaus ovat eläneet, kun on käynyt ilmi, että Hakaniemen kauppahallin ja etenkin sen torin maanalaisten tilojen käyttötarkoitusta arvioidaan uudelleen. Sieltähän yksi hanke viivästyi tai muuttui. Nyt on meneillään kauppahallin hankesuunnittelua, ja maanalaisten tilojen tarveselvityksen hankesuunnittelu on alkamassa. Teen ponnen, joka kuuluu näin:
Kaupunginvaltuusto esittää, että Hakaniemen kauppahallin ja maanalaisten tilojen tarveselvityksen hankesuunnittelu toteutetaan avoimesti ottaen ideointiin mukaan yrittäjiä, asukkaita ja alueen asukasjärjestöjä, esimerkiksi Siltasaari ry, Kallio-seura ry ja Kallio-liike. Tämähän on täysin kaupungin strategian mukaista. Kaupunki pyrkii edistämään käyttäjälähtöistä innovointia. Nyt, kun tämä tori revitään auki vuonna 2015 todennäköisesti, on samalla tilaisuus tehdä siitä entistä upeampi. Samalla käyttötarkoitusta voidaan miettiä hieman uudestaan ja toteuttaa sinne myös pieniä, hyviä ideoita, oli ne sitten puiston penkkejä tai mitä hyvänsä.
Pitäisi miettiä, mitä käyttäjät ja asukkaat kaipaavat Hakaniemeltä. On ihan varma, että jos yrittäjät ja asukkaat otetaan ihan oikeasti mukaan ideointiin, saadaan lopputuloksesta parempi muotoillun tilataiteen tai vaikkapa etnisten liikkeiden avulla. Niitähän siellä Hakaniemessä on jo.
Tässä vastauksessa todetaan, että tiedotustilaisuus ollaan pitämässä, mutta sehän ei ole mitään käyttäjälähtöisyyttä sinänsä. Toivon, että jos tämä ponsi hyväksytään, niin kaupunki ihan oikeasti suunnittelee, että miten ideointiin otetaan mukaan nämä kyseiset tahot avoimesti. Meillähän on paljon työkaluja, esimerkiksi sosiaalisen median tai jonkinnäköisten ideointityöpajojen ja ihan miten vain, kekseliäisyyttä saa käyttää. Toivon, että tämä ei jää vain puheeksi ja että kaupungilla todella on tahtoa käyttäjälähtöiseen innovointiin.
Kiitos.
….
Valtuutettu Pakarinen
Kiitos, puheenjohtaja. […] minäkin kannatan. Olen itse huolissani tästä Hakaniemen hallin kauppiaiden tilanteesta siinä vaiheessa, kun halli menee remonttiin, koska tietysti olisi tosi tärkeää, että heillä olisi väestötilat mahdollisimman lähellä sitä aluetta, missä heidän asiakkaansakin ovat. Toivoisin, että torille tulisi jonkinlainen kontti, missä ainakin suurin osa näistä yrittäjistä voi jatkaa toimintaansa lähellä asiakaskuntaansa. […]