1. AVOIN JA KANSAINVÄLINEN KAUPUNKI
  2. HYVINVOINTIA UUSILLA YRITYKSILLÄ JA OSAAMISELLA
  3. KÄVELYKESKUSTA JA SUJUVAT PYÖRÄREITIT
  4. LÄHILUONTOA JA PUISTOJA KIINNOSTAVASSA KAUPUNGISSA
  5. TASA-ARVOISET MAHDOLLISUUDET OPPIA

Avoin ja kansainvälinen kaupunki

Helsinki on pieni toimija maailmassa. Erilaiset kulttuurit voi kääntää vain voimavaraksi. Kaupungin kanssa asioidessa törmää usein moninaisiin syihin ja selityksiin siitä, miksi asiat eivät onnistu tai uudella tavalla ei voi tehdä. Minun kaupungissani uskalletaan kokeilla ja osallistetaan asukkaat ja yrittäjät.

  • Kaupungin keräämä ja tuottama tieto avoimeen käyttöön
  • Rajat ylittäviä kulttuurihankkeita näkyviin
  • Matalan kynnyksen palvelut ja avoimempi asenne ei-suomenkielisten työnsaantiin
  • Kaupunkitapahtumia ei saa kuihduttaa ylikorkeilla vuokrilla
  • Asukkaiden ja yrittäjien osallistamiseen uudet keinot käyttöön näennäisten kuulemistilaisuuksien tilalle

Hyvinvointia uusilla yrityksillä ja osaamisella

Hyvinvointia ei voi rakentaa veronkorotusten varaan.  Palvelut pystytään turvaamaan vain taloudellisen menestyksen – koulutustarjonnan, uudistavan osaamisen, kasvuyritysten ja kansainvälisten investointien – kautta. Kaupungin tulee herätä talouden rakennemuutoksiin ajoissa. Uudistuvassa ja luovassa kaupungissa on enemmän palveluita, yrittäjyyttä, kaupunkikulttuuria ja maksuttomia kohtaamispaikkoja vaihtoehtoina markettikulttuurille. Houkutteleva ja helppo kaupunki antaa puitteet yrittämiselle.

  • Kaupungin hankintojen pilkkominen niin, että myös pienillä ja keskisuurilla yrittäjillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin
  • Kaupungin vapaita tiloja freelancereiden ja muiden yrittäjien käyttöön
  • Yhden luukun periaate virastosta toiseen juoksemisen ja lupabyrokratian tilalle
  • Toimitiloja kaavoitettava joukkoliikenteen solmukohtiin
  • Muotoilun hyödyntäminen kaupungin palveluissa ja kaupunkiympäristössä

Kävelykeskusta ja sujuvat pyöräreitit

On aika saada kävelykeskusta Helsinkiin sekä nopeampi ja käyttäjille edullisempi  joukkoliikenneverkosto pääkaupunkiseudulle. Raideliikennettä ja etenkin poikittaisjoukkoliikennettä lisäämällä parannetaan Helsingin paikoittain kehnoa ilmanlaatua. Kaupungin tavoitetta kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus liikenteessä 15%:iin vuoteen 2020 mennessä on edistettävä kaikin keinoin.

  • Kantakaupungin pyörätieverkoston uudistamisen budjetti kolminkertaistettava (nykyisellä vuosibudjetilla verkosto valmistuu 20 vuodessa)
  • Laaja kävelykeskusta: lisää kävelykatuja ja kivijalkakauppoja Helsinkiä elävöittämään
  • Työsuhdeautoja on. Palkitaan pyöräileviä kannustimin
  • Ympärivuotinen pyöräily mahdollistettava väylien kunnossapidolla
  • Joukkoliikenteen lippujen hinnoista edulliset ja selkeät seudullisella vyöhykemallilla

Lähiluontoa ja puistoja kiinnostavassa kaupungissa

Puistot ovat kaupunkilaisten olohuoneiden jatkeita. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö täytyy säilyttää.  Uutta ja vanhaa yhdistämällä syntyy kiinnostavia yksityiskohtia, jotka tekevät Helsingistä ainutlaatuisen.  Esimerkiksi annetaan lupa tehdä asuntoja Lauttasaaren tyhjillään olevaan vesitorniin sen purkamisen sijaan. Lyhytaikaisen hyödyn sijaan on panostettava kestävän ja kokeilevan kaupunkiympäristön kehittämiseen, mikä edistää Helsingin houkuttavuutta. Meillä ei ole varaa rakentaa kehnosti, sillä korjauslaskuja maksavat asukkaat kalliisti.

  • Kaupunkibulevardeista ratkaisu Helsingin asuntopulaan
  • Viheraluiden arvo huomioitava kaavoitusvaihtoehtojen taloudellisessa arvioinnissa
  • Uudentyyppisiä asumisratkaisuja, town houseja, kelluvia asuntoja kehitettävä rohkeasti
  • Lisää keskustakirjaston kaltaisia kiinnostavan arkkitehtuurin hankkeita
  • Rakennusurakoiden laadunvalvonta kuntoon
  • Omatoimi- ja ryhmärakentamista edistettävä
  • Kruununvuoren joukkoliikennesiltaan investoimalla jatke kantakaupungille

Tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia 

Opetuksesta leikkaamalla leikataan huomisesta. Hyvät lähikoulut ja -päiväkodit täytyy olla saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Massaluennoilla ei synny huippuyliopistoa eikä ylisuurissa opetusryhmissä hyvinvoivia koululaisia. Koulutuksen pitää tukea entistä paremmin itsenäistä oivaltamista ja aloitteellisuutta. Kenenkään ei pidä joutua törmäämään lasikattoihin ja –seiniin.

  • Helsingin tulee budjetoida homekoulujen peruskorjauksiin pikaisesti
  • Nuorten osallisuutta päätöksenteossa edistettävä uusin keinoin mm. verkon kautta
  • Uudet harrastuslajit ja myös ns. tyttöjen lajit reilulla tavalla tukien piiriin käyttäjämäärien perusteella
  • Positiivisen diskriminaation jatkaminen: lisäresursseja kouluille, joissa haasteita
  • Erityisryhmät osaksi yhteiskuntaa tuetun työllistymisen avulla