Mitä olen saanut aikaan?

TKI-rahoitus

Yksi merkittävimmistä saavutuksistamme eduskuntakaudella 2019-2023 oli tutkimus-kehittämis- ja innovaatiorahoitusta koskeva sitoumus.

TKI-rahoitus nousee 4 prosenttiin BKT:sta. Suomi ei jää jälkeen verrokkimaistamme uudessa osaamisessa ja teknologiassa. Emme jättäneet tätä tavoitetasolle. TKI-rahoituslaki ja verovähennys konkretisoivat Suomen talouden tulevaisuuden kannalta kriittisen tavoitteen.

TKI-panostukset nähdään tulevaisuusinvestointeina, joille on lupa odottaa tuottoa tulevaisuudessa.

Samalla odotus tuotoista johtaa keskusteluun kohti kaupallistettavia innovaatioita. Tämä on erittäin tarpeellinen, mutta edelleen kapea näkökulma TKI-toimintaan.

Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon

Poliittisten päätösten tulisi pohjautua tutkittuun ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Tätä edistimme johdonmukaisesti eduskunnassa ja tutkijoiden ja kansanedustajien seurassa Tutkaksessa, jonka puheenjohtajina toimimme kollegani Outi Alanko-Kahiluodon kanssa. Kirjoitimme eduskunnan tärkeästä tavoitteesta lisätä tiedon hyödyntämistä ja vuoropuhelua tutkijoiden kanssa.

Paljon on edelleen tehtävää. Lakihankkeiden käsittelyssä tulee varmistaa, että eduskunnan valiokunnat pyytävät asiantuntijoiksi tutkijoita eturyhmien lisäksi. Vähintään yhtä tärkeää on kuulla tutkijoita enemmän lakihankkeiden valmistelun alkuvaiheessa, niin ministeriöissä kuin hallituksen päätöksenteonkin tukena. Tutkijoita kannustamme osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Varhaiskasvatus

Viime eduskuntakaudella palautimme pienemmät ryhmäkoot ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden. Helsingin strategiassa saimme sovittua, että koronaelpymiseen osoitetaan kaupunkitasoisesti 65 miljoonaa euroa. 

Väliaikaiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä.

• Palkkaus on saatava kuntoon
• Budjetointi tulee korjata vastaamaan todellisia lukuja
• Resursoidaan lasten tulevaisuutta
• Enemmän arvostusta ja avoimuutta.

Startup-yhteistyö eduskunnassa

Vahva tahtotila on, että Suomesta voidaan tehdä maailman paras paikka startuppeille. Tätä kautta luodaan pohjaa Suomen taloudelliselle pärjäämiselle. Sen vuoksi perustimme eduskuntaan startup-ryhmän, jonka puheenjohtajistossa toimin aktiivisesti.

Olen iloinen siitä, että Suomen startup-yhteisö ajaa kunnianhimoisia tavoitteita. Monet startupit ovat mukana ratkaisijoina kestävässä kehityksessä, kuten ilmastokriisin torjunnassa ja terveysteknologiassa.

Kaivoslaki

Lisäsimme kaivoslakiin pykäläkokonaisuuden kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi.

Talousvaliokunnan kaivoslakimietintö hyväksyttiin 9.2.2023. Yksi iso hanke, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä eteni. Kaivoslaissa on korjattavaa jatkossakin.

Olen tyytyväinen siitä, että talousvaliokunta teki uuden pykäläkokonaisuuden kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten intressien turvaamiseksi aloitteestani. Kaivoslakimietintöön sain neuvoteltua myös sitovia lausumia. Lakiuudistus on kokonaisuudessaan mielestäni riittämätön, ja siinä riittää paljon korjattavaa.

Jatkossa malminetsintälupa ja kaivoslupa voidaan peruuttaa, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta kansallisen turvallisuuden etua. Tämä on tarpeellinen parannus nykyiseen lainsäädäntöön.

Ympäristönsuojelun osalta hallitus teki joitain pieniä parannuksia, mutta paljon jäi hallituksen esityksestä puuttumaan.

Kalasataman kirjasto

Helsinki sai uuden kirjaston Kalasatamaan aloitteestani!

Varmistui, että  Helsingin 38. kirjasto sijoittuu REDI:n kauppakeskukseen. Kirjasto tukee lukemista ja huomioi erityisesti nuoret ja lapset. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tekemistä, eikä riittävästi paikkoja mihin mennä. Näin oli myös Kalasatamassa.

Hienoa, että Kalasataman ja lähialueiden nuorille, joista osa viettää aikaa kauppakeskus REDI:ssä löytyy syksyllä 2023 uutta tekemistä ja turvallinen paikka mennä.

Pitkä matka on takana. Kannatti tehdä töitä sen puolesta, että saimme kirjaston toteutumaan. Ensimmäiset vastaukset vuoden 2019 valtuustoaloitteeseeni Kalasataman kirjastosta olivat sen suuntaisia, että kirjasto Vallilassa riittää. Emme tyytyneet tähän, ja lisäsimme aloitevastaukseen selvityksen Kalasataman kirjaston perustamisesta. Siitä se lähti liikkeelle! Tein myös talousarvioaloitteen rahoituksen varmistamisesta vuonna 2022. Aloite kirjastosta toteutui tammikuussa 2023.

Kieltenoppiminen ensimmäiseltä luokalta alkaen

Tein kieltenoppimisen varhentamiseksi valtuustoaloitteen Helsingissä Vihreän valtuustokollegani Sanna Vesikansan kanssa. Hyväksytyn aloitteemme myötä uuden kielen oppimisesta tuli  saavutettavaa kaikille ekaluokkalaisille lapsille Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa ja useammissa päiväkodeissa leikin avulla.

Helsinki Biennaali

Tein aloitteen merellisen taidekeskuksen perustamisesta Johanna Sydänmaan kanssa maaliskussa 2017. Inspiraationa meille toimi Tukholman lähellä sijaitseva Artipelag. Tavoitteemme oli, että Helsingin saaristoa avattaisiin enemmän kulttuurin, matkailun ja luontoelämysten tarjoamiseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala edisti hanketta tapahtumaluontoisena taidebiennaalina. Saimme kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa ja valtuustossa varmistettua biennaalin rahoituksen. Kiitos Helsingin taidemuseo HAM loistavasta työstä.

Ensimmäinen Helsinki Biennaali järjestettiin kesällä 2021, seuraava 2023, ja kolmas vuoden 2025 Biennaali järjestetään 21.6.-21.9. Vallisaaressa, Esplanadin puistossa ja Helsingin taidemuseossa HAM:issa. 

Lisää katupuita Helsinkiin

Aloitteeni katupuiden lisäämisestä hyväksyttiin. Kaupungissa katupuilla ja laajemmalla viherrakenteella on merkittävä rooli viihtyisyyden, terveyden ja toimivan ekosysteemin kannalta. Puihin investoiminen hyödyttää ja maksaa itsensä takaisin monin tavoin. Viherrakenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Isokokoiset katupuut ja puistopuut parantavat resilienssiä: ne imevät sadevesiä, viilentävät ja puhdistavat ilmaa.

Yökaupunginosa Helsinkiin

Tein aloitteen yökaupunginosan perustamisesta Helsinkiin.

Ajatuksena on, että Helsinkiin perustettaisiin alue, jossa myöhäisten tapahtumien järjestämistä helpotettaisiin kevyemmillä rajoituksilla. 

Tarvetta yökaupunginosalle perusteltiin mm. koronan aiheuttamalla yöelämän hiljentymisellä, jonka nähdään vaikuttaneen suoraan kaupungin henkeen.

Ravintoloita, taidetta ja kulttuuria halutaan elvyttää keskittämällä yölliset aktiviteetit esimerkiksi keskustan tyhjeneviin kortteleihin tai entisille teollisuusalueille.