Eduskunta
Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 2019. Kansanedustajan luottamustehtävä on ollut suuri kunniatehtävä ja olen pistänyt itseni likoon jokainen päivä.
Tehtäviäni eduskunnassa:
- Talousvaliokunta, vihreiden valiokuntavastaava
- Tulevaisuusvaliokunta
- Suuri valiokunta
- Valtiovarainvaliokunta
- Eduskunnan pankkivaltuusto
Voit tutustua puheenvuoroihini, aloitteisiini ja kysymyksiini täällä.
Lue lisää Vihreiden saavutuksista tällä hallituskaudella.
TKI-rahoitus
Yksi merkittävimmistä saavutuksistamme eduskuntakaudella 2019-2023 on tutkimus-kehittämis- ja innovaatiorahoitusta koskeva sitoumus.
TKI-rahoitus nousee 4 prosenttiin BKT:sta. Suomi ei jää jälkeen verrokkimaistamme uudessa osaamisessa ja teknologiassa. Emme jättäneet tätä tavoitetasolle. TKI-rahoituslaki ja verovähennys konkretisoivat Suomen talouden tulevaisuuden kannalta kriittisen tavoitteen.
TKI-panostukset nähdään tulevaisuusinvestointeina, joille on lupa odottaa tuottoa tulevaisuudessa.
Samalla odotus tuotoista johtaa keskusteluun kohti kaupallistettavia innovaatioita. Tämä on erittäin tarpeellinen, mutta edelleen kapea näkökulma TKI-toimintaan.
Päätöksenteon on perustuttava tutkittuun tietoon
Poliittisten päätösten tulisi pohjautua tutkittuun ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.
Tätä olemme edistäneet johdonmukaisesti eduskunnassa ja tutkijoiden ja kansanedustajien seurassa Tutkaksessa, jonka puheenjohtajina olemme toimineet kansanedustajakollega Outi Alanko-Kahiluodon kanssa. Kirjoitimme eduskunnan tärkeästä tavoitteesta lisätä tiedon hyödyntämistä ja vuoropuhelua tutkijoiden kanssa.
Paljon on edelleen tehtävää. Lakihankkeiden käsittelyssä tulee varmistaa, että eduskunnan valiokunnat pyytävät asiantuntijoiksi tutkijoita eturyhmien lisäksi. Vähintään yhtä tärkeää on kuulla tutkijoita enemmän lakihankkeiden valmistelun alkuvaiheessa, niin ministeriöissä kuin hallituksen päätöksenteonkin tukena. Tutkijoita kannustamme osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Varhaiskasvatus
Tällä eduskuntakaudella olemme palauttaneet pienemmät ryhmäkoot ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden. Helsingin strategiassa saimme sovittua, että koronaelpymiseen osoitetaan kaupunkitasoisesti 65 miljoonaa euroa. Koronaepidemian aikana on syntynyt oppimisvajetta ja mielenterveyden ongelmia, lapset ja nuoret tarvitsevat rahoituksesta merkittävän osan.
Väliaikaiset ratkaisut eivät kuitenkaan riitä.
- Palkkaus on saatava kuntoon
- Budjetointi tulee korjata vastaamaan todellisia lukuja
- Resursoidaan lasten tulevaisuutta
- Enemmän arvostusta ja avoimuutta.
Startup-yhteistyö eduskunnassa
Vahva tahtotila on, että Suomesta voidaan tehdä maailman paras paikka startuppeille. Tätä kautta luodaan pohjaa Suomen taloudelliselle pärjäämiselle. Sen vuoksi perustimme eduskuntaan tällä kaudella startup-ryhmän, jonka puheenjohtajistossa olen aktiivisesti toiminut.
Olen iloinen siitä, että Suomen startup-yhteisö ajaa kunnianhimoisia tavoitteita. Monet startupit ovat mukana ratkaisijoina kestävässä kehityksessä, kuten ilmastokriisin torjunnassa ja terveysteknologiassa.
Kaivoslaki
Lisäsimme kaivoslakiin pykäläkokonaisuuden kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi.
Talousvaliokunnan kaivoslakimietintö on hyväksytty 9.2.2023. Yksi iso hanke, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä etenee. Kaivoslaissa on korjattavaa jatkossakin.
Olen tyytyväinen siitä, että talousvaliokunta teki uuden pykäläkokonaisuuden kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten intressien turvaamiseksi aloitteestani. Kaivoslakimietintöön sain neuvoteltua myös sitovia lausumia. Lakiuudistus on kokonaisuudessaan mielestäni riittämätön, ja siinä riittää paljon korjattavaa.
Jatkossa malminetsintälupa ja kaivoslupa voidaan peruuttaa, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta kansallisen turvallisuuden etua. Tämä on tarpeellinen parannus nykyiseen lainsäädäntöön.
Ympäristönsuojelun osalta hallitus teki joitain pieniä parannuksia, mutta paljon jäi hallituksen esityksestä puuttumaan.
Helsinki
Olen toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2009 ja tehnyt aktiivisesti aloitteita.
Kalasataman kirjasto
Helsinki saa uuden kirjaston Kalasatamaan aloitteestani!
Varmistui, että Helsingin 38. kirjasto sijoittuu REDI:n kauppakeskukseen. Kirjasto tukee lukemista ja huomioi erityisesti nuoret ja lapset. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tekemistä, eikä riittävästi paikkoja mihin mennä. Näin oli myös Kalasatamassa.
Hienoa, että Kalasataman ja lähialueiden nuorille, joista osa viettää aikaa kauppakeskus REDI:ssä löytyy syksyllä 2023 uutta tekemistä ja turvallinen paikka mennä.
Pitkä matka on takana. Kannatti tehdä töitä sen puolesta, että saimme kirjaston toteutumaan. Ensimmäiset vastaukset vuoden 2019 valtuustoaloitteeseeni Kalasataman kirjastosta olivat sen suuntaisia, että kirjasto Vallilassa riittää. Tekemäni talousarvioaloite vuonna 2022 meni eteenpäin ja nyt aloite toteutui tammikuussa 2023.
Kieltenoppiminen ensimmäiseltä luokalta alkaen
Tein 2017 kieltenoppimisen varhentamiseksi valtuustoaloitteen Helsingissä Vihreän valtuustokollegani Sanna Vesikansan kanssa. Hyväksytyn aloitteemme myötä kieliin tutustuminen on nykyään saavutettavissa kaikille ekaluokkalaisille lapsille Helsingin peruskouluissa ja kaikissa päiväkodeissa leikin avulla.
Helsinki Biennaali
Tein aloitteen merellisen taidekeskuksen perustamisesta Johanna Sydänmaan kanssa maaliskussa 2017. Inspiraationa meille toimi Tukholman lähellä sijaitseva Artipelag. Tavoitteemme oli, että Helsingin saaristoa avattaisiin enemmän kulttuurin, matkailun ja luontoelämysten tarjoamiseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala edisti hanketta tapahtumaluontoisena taidebiennaalina. Saimme kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa ja valtuustossa varmistettua biennaalin rahoituksen. Kiitos Helsingin taidemuseo HAM loistavasta työstä.
Ensimmäinen Helsinki Biennaali järjestettiin kesällä 2022, ja seuraava Helsinki Biennaali järjestetään 12.6.–17.9.2023.
Lisää katupuita Helsinkiin
Aloite 2017. Kaupungissa katupuilla ja laajemmalla viherrakenteella on merkittävä rooli viihtyisyyden, terveyden ja toimivan ekosysteemin kannalta. Puihin investoiminen hyödyttää ja maksaa itsensä takaisin monin tavoin. Viherrakenne tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Isokokoiset katupuut ja puistopuut parantavat resilienssiä: ne imevät sadevesiä, viilentävät ja puhdistavat ilmaa.
Yökaupunginosa Helsinkiin
Tein elokuussa 2021 aloitteen yökaupunginosan perustamisesta Helsinkiin.
Ajatuksena on, että Helsinkiin perustettaisiin alue, jossa myöhäisten tapahtumien järjestämistä helpotettaisiin kevyemmillä rajoituksilla. Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle.
Tarvetta yökaupunginosalle perusteltiin koronan aiheuttamalla yöelämän hiljentymisellä, jonka nähdään vaikuttaneen suoraan kaupungin henkeen.
Ravintoloita, taidetta ja kulttuuria halutaan elvyttää keskittämällä yölliset aktiviteetit esimerkiksi keskustan tyhjeneviin kortteleihin tai entisille teollisuusalueille.