Uutta yrittäjyyttä ja osaamista syntyy kaupungeissa. Millainen kaupunki luo parhaat puitteet uudistuvalle taloudelle? Mihin kannattaa investoida ensi valtuustokaudella? Keskustelimme keinoista Cafe Mascotissa, Kalliossa pe 7.4. kuntavaaliehdokkaiden Osmo Soininvaaran, Mari Holopaisen, Mikko Särelän ja Kirsi Louhelaisen kanssa, joka oli saapunut vieraaksi Espoosta. Tässä 5 keinoa luoda puitteet menestyvälle pääkaupunkiseudulle.
1. Luovuus kukkii siellä, missä on eniten erilaisia ihmisiä. Rakennetaan tiivisti, mutta kiinnostavasti. Luonto on Helsingin vahvuus. Useissa paikoissa kasvun on annettu kasautua isoihin kaupunkeihin, mutta Suomessa on hajautettu ja nähty menestys nollasummapelinä kaupunkien ja maakuntien välillä. Suuret yritykset haluavat olla siellä, missä on osaavia työntekijöitä ja asiakkaita. Berliinissä tyhjät tilat synnyttivät uutta, volyymia ja joustavuutta tarvitaan. Annetaan esimerkiksi Marian sairaalan startup-tilaa käyttöön lyhytaikaisella sopimuksilla. Yleiskaavan myötä saadaan lisättyä määrää asuntorakentamisen ja toimitilojen määrää. Ensisijaisen tärkeää on samalla panostaa viihtyisyyteen, kiinnostavuuteen, rakentamisen laatuun ja arkkitehtuuriin. Säästetään ja hyödynnetään vanhaa rakennuskantaa. Tehdään siitä kerroksellista ja kaunista. Ihmiset viihtyvät kaupungeissa, joissa on yllätyksellisyyttä ja erilaisuutta.
2. Yrittäjyyttä edistetään tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Helsingin yliopistoa ja menestyviä korkeakouluja ei pidä rangaista koulutusleikkauksin! Kieliin tutustumista aiemmin, lisää monikielisyyttä peruskouluihin ja tarjontaa etenkin suurten kielialueiden kielillä monipuolisesti. Hyvät koulut ja lähipäiväkodit ovat tärkeitä lasten kannalta ja Helsingin ja pääkaupunkiseudun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä.
3. Pääkaupunkiseutu tarvitsee jatkuvasti uusia matkailuhankkeita. Ei riitä, että vanhoja vain fiilistellään. Muumimaailmaa voitaisiin jatkaa yhteistyössä Naantalin kanssa Helsinkiin jollekin hienoista saarista. Flow:n kaltaisille festareille tulee olla tilaa jatkossakin. Tom of Finland –museo vetäisi ainakin kerran elämässä ympäri maailmaa. Tatu ja Patu –museo Hakaniemessä pärjäisi Tukholman Junibackenille ja Peppi Pitkätossulle. Musiikkifestarit ovat muualla Suomessa kuin Helsingissä ja Musiikkitalo on kiinni kesäisin. Siinä ei ole mitään järkeä, klassista musiikkia tarvitaan Musiikkitalossa myös kesäisin. Suomi on täynnä upeita metsiä ja järviä. Niissä voisi järjestää swim& run-kisoja tai triathlon-kisoja eli Ruotsin tapaan lisätä myös urheiluturismia. Saaristo on iso vahvuus ja sinne täytyy saada kunnon reittiliikenne. Turistit arvostavat autenttisuutta ja sellaista kaupunkiympäristöä ja tapahtumia, joita asukkaat rakastaa. Esimerkkinä Helsingin juhannusjuhlat, joissa on mieletön fiilis, kun kitara soi ja kokko palaa.
4, Monella alalla ja yrityksessä on työvoimapula ja osaajia tulee houkutella eri puolilta maailmaa. Valitettavasti ajattelutapa on se, että rajat kiinni. Viisumien hoitaminen pitäisi tehdä helpoksi ja viisumiyhteistyötä lisätä Pohjoismaiden kesken ihmisten liikkuvuuden helpottamiseksi. Muualta Helsinkiin tulleiden opiskelijoiden ja ammattitaitoisten työntekijöiden kuten esimerkiksi lääkäreiden työskentely pitää olla mahdollista.
5. Kaupungin pitäisi toimia mahdollistajana ja yhteistyökumppanina. Kaupungin tulee ymmärtää, että toisinaan voi onnistua ja toisinaan epäonnistua. Pitää hyväksyä, että on riskibisnestä. Nyt on keskitytty liikaa siihen, että tarkastellaan tilinpäätöslukujen ja kiinteistöjä myydään sen sijaan, että kehitetään Helsingin matkailua, taidetta ja kulttuuria. Suomessa valtiovalta ja kaupunkien elinkeinopolitiikka on puuttunut liikaa siihen, että mitkä alat menestyvät lähtien siitä, että kaivosteollisuudesta povattiin uutta Nokiaa. Tulisi enemmän lähteä siitä, että kaupunki mahdollistaa ja toimii verkostona. Kaupungin johdon tulee avata laajemmin kansainvälisiä verkostoja. Tulopuolen kasvattamiseen tulee panostaa lisää ja nähdä se kaupungin ydintoimintona. Vihreä pormestari voi luotsata Helsingin uudelle tielle taloudenpidossa.